Lajien suomenkieliset nimet
Suomessa käytettävät kansankieliset nimet ovat varsin
vakiintuneita tunnetuilla ryhmillä, kuten nisäkkäillä,
kaloilla, linnuilla, sienillä ja kasveilla. Sen sijaan hyönteisten
ja muiden selkärangattomien nimistö on puutteellinen
puhumattakaan mikroskooppisista eliöistä. Kasvien ja eläinten
suomenkielisen nimistön tunnettavuutta lisää ainoastaan
nimien aktiivinen käyttö, sillä on tärkeää,
että maamme lajistosta voidaan puhua myös suomen kielellä.
Ruotsinkielinen nimistö on pääosin yhteneväinen
ruotsalaisten käyttämien yleiskielisten nimien kanssa,
mutta esim. kasvien nimistössä on eroavaisuuksia.
Hyvä yleiskielinen nimi on lyhyt, suomenkielen äänneasuun sopiva ja kuvaa eliötä jollakin tapaa. Nimi voi sisältää tietoa eliön ulkoasusta, elinympäristöstä tai levinneisyydestä. Esim. uppokeiju-kovakuoriaisen (Ditylus laevis) toukat elävät kosteassa, usein veden alla olevassa puussa. Uppokeiju kuuluu viherkeijujen (Oedemeridae) heimoon, jotka ovat kaikki vihertäviä kovakuoriaisia.
Viralliset nimet
Suomessa toimii useita eri eliöryhmiin erikoistuneita yhdistyksiä ja toimikuntia, joiden jäseninä on alan asiantuntijoita ja harrastajia. Näissä yhdistyksissä kehitetään suomenkielistä nimistöä ja osalla yhdistyksistä onkin erillinen nimistötoimikunta. Nimistötoimikunnat usein hyväksytyttävät ehdotuksensa yhdistyksillä, ne voivat toimia myös itsenäisesti tai tehdä yhteistyötä Suomen Biologian Seura Vanamon kanssa, joka aktiivisesti pyrkii koordinoimaan suomenkielisen nimistön kehittämistä. Tarvittaessa Kielitoimisto neuvoo ja ohjeistaa nimien muokkaamisessa suomenkieliseen asuun.
Käytännöt ovat jossain määrin vaihtelevia nimettäessä lajeja suomeksi. Suurien eliöryhmien kohdalla nimistä saatetaan käydä perusteellistakin keskustelua, mutta käytännössä usein on niin, että pienemmissä eliöryhmissä yksittäinen tutkija antaa lajeille suomenkieliset nimet.
Ei ole olemassa varsinaista tahoa, joka virallistaisi suomenkieliset nimet, mutta yhdistysten ja työryhmien tekemät ehdotukset suomenkielisestä nimistöstä perustuvat eliöryhmien laajempaan tuntemukseen myös nimistön osalta, ja siten niiden antamia nimiä voidaan pitää "virallisina" (merkitty luetteloon ). On suositeltavaa käyttää näitä nimiä niiden aseman vakiinnuttamiseksi ja erityisesti viestittäessä suurelle yleisölle. Toki puhuttua kieltä rikastuttaa mm. eri murrealueilla esiintyvien nimien käyttö.
Tälle sivulle on koottuna viitteitä suomenkielisiä nimiä
sisältäviin lähteisiin. Biologinen nimistö noudattelee
kaksiosaisia tieteellisiä nimiä, mutta
mukana on myös muiden kielien kansankielisiä nimiä.
Verkkosivuja
Virallinen: yhdistysten/työryhmien/asiantuntijoiden käyttämät nimet.
Kattava: luettelo sisältää tai pyrkii sisältämään kaikkien maailman lajien nimet
Ladattavissa: luettelot ovat ladattavissa taulukkomuodossa
Linnut - Aves
BirdLife Suomen nimistötoimikunnan laatimat viralliset suomenkieliset
nimet kaikille maailman lintulajeille ja ylemmille taksoneille. Mukana
ovat myös tieteelliset nimet. Saatavilla myös Birdlife
Suomen sivuilta.
Nisäkkäät - Mammalia
Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus nisäkkäiden nimiksi.
Luonnontieteellisistä ontologioista löytyvät "Maailman nisäkkäät" ja "Maailman linnut". Suomen- ja latinankielisten nimien lisäksi myös englannin- ja ruotsinkielisiä nimiä.
Kalat
Suomen kalastusmatkailun edistämiskeskuksen ylläpitämä sivusto
esittelee Suomen vesialueilta tavatut kalat. Suomenkielisten nimien
lisäksi kerrotaan ruotsin-, englannin-, saksan- ja ranskankieliset
lajinimet.
Kotka Maretarium kerää Suomessa esiintyvien kalojen nimiä.
Sammakkoeläimet ja matelijat
Suomen sammakkoeläimet ja matalijat esittelee dos. Juhani
Terhivuo (Eläinmuseo).
Toimikunnan tavoitteena on nimetä suomenkielinen nimi kaikille maailman matelija- ja sammakkoeläinlajeille. Ensimmäisenä julkaistiin krokotiilieläinten nimistö.
Niina ja Joonas Gustafsson esittelevät Suomen sammakkoeläimet
ja matelijat. Mukana runsaasti kuvia ja tietoa Suomessa esiintyvistä lajeista.
Perhoset
Suorasiipiset - Orthoptera
Sami Karjalainen ylläpitää lajilistaa Suomessa esiintyvistä heinäsirkoista
ja hepokateista. Lajeista esitellään myös suomenkieliset
nimet ja levinneisyystiedot.
Sudenkorennot – Odonata
Sami Karjalaisen ylläpitämä lajilista Suomen sudenkorennoista
suomenkielisine nimineen. Tarjolla taidokkaita valokuvia.
Suomen Sudenkorentoseuran verkkosivuilla on Suomessa tavattujen
sudenkorentolajien suomenkieliset nimet. Sisältää myös havaintoja. Lajeista yleiskuvaus, tuntomerkit ja levinneisyys.
Kasvit ja sienet
Hatikan nimistöluettelossa on Retkeilykasvion 4.painokseen
perustuvat Suomen putkilokasvien suomenkieliset nimet.
Raija Tuomainen esittelee sieniä tunnistusohjeiden ja kuvien kera. Mukana latinan-, suomen- ja ruotsinkieliset nimet.
Muita ryhmiä
Hatikka-havaintopäiväkirjan nimistöluettelossa on
vaihtelevasti suomenkielisiä lajinimiä muistakin
eliöryhmistä, kuten kovakuoriaisista, pistiäisistä,
nisäkkäistä ja sammalista. Nämä nimet eivät
ole virallisia.
Mukana on myös yleiskielisiä nimiä ruotsiksi, englanniksi ja
viroksi.
Krister Welanderin
lajisanasto sisältää yli 7000
lajin suomen- ja ruotsinkieliset nimet.
Jarmo Holopaisen (Kuopion yliopisto) sivustolla sisätilojen
tuholaisista esittelee sisätiloissa
tavatut tuholaiset myös ruotsiksi ja englanniksi.
Markku Savelan päivittämätön tietokanta Lepidoptera
and some other life forms keskittyy enimmäkseen perhosiin. Mukana
mm. taksonien yleiskielisiä nimiä usealla
eri kielellä. Sivusto sisältää myös muita
eliöryhmiä.
Kirjoja
Kalat
Dahlström, H., Koli, L., Varjo, M. & Mänttäri, J.
2004. Maailman kalojen nimet – Suomen biologian
seura Vanamo. ISBN: 9519108130  
Suomen Biologian Seuran Vanamon nimeämä työryhmä on
laatinut suomenkielisen nimen yli 8 000 tavallisimmalle kalalajille.
Luettelossa ovat Suomen luonnonvaraiset kalat, Suomessa viljellyt
ja viljelykokeiluissa olevat lajit, elinkeino- ja harrastuskalastuksen
kannalta merkitykselliset ulkomaiset kalalajit, EU:n ja OECD:n kalaluetteloiden
lajit, lähes kaikki akvaarioissa pidetyt lajit sekä vähintään
yksi laji jokaisesta kalaheimosta. Kaikilla heimoilla on suomalainen
nimi.
Sienet
Niemelä, T. 2005. Käävät – puiden sienet. (Polypores, lignicolous fungi.In Finnish, with English summary.), ISBN 952-10-2744-4 (hard cover), ISBN 952-10-2745-2 (paper back).
Opas kattaa kaikki Suomesta löydetyt kääpälajit.
|