Ajankohtaista

Yö savannilla dinosauruksen kanssa – pääsylipun hinnalla!

Kesällä 11.6.–15.8.2013 on museon näyttelyissä tarjolla n. 20 minuutin pituisia tietoiskuja. Tiiviit tietotuokiot ovat tiistaista torstaihin kello 11–15. Tule tutustumaan salaperäisten yölentäjien maailmaan, tee matka dinosaurusten aikaan tai kuuntele öisen savannin ääniä tähtitaivaan alla.

TIETOISKUT ti–to 11.6.–15.8. klo 11–15                                                           

11:00–11:30 Lepakoiden salainen maailma                                   

13:00–13:30 Dinosaurusten aika                                                       

14:30–15:00 Yö savannilla     

Dinosaurusten ajassa Luonnontieteellisen museon Elämän historia -näyttelyssä. (Kuva: Luomus)

Toukokuussa museossa tutkitaan ja testataan eläinmaailman ennätyksiä

Koulujen vilkkaimpaan retkeilyaikaan (14.-30.5.) museon opastustarjonnan korvaa luokkaretkipaketti.

Ennätyksellinen eläinmaailma on toiminnallinen oppimispolku, joka tarjoaa retkeläisille monipuolista tekemistä ja tutkimista sekä oppaan kanssa että omin päin. Museon eri puolille sijoittuvissa toimintapisteissä voi vaikka loikata kuin kenguru tai selvittää kenellä on eläinmaailman vahvin purenta.

Toimintapisteet voi kiertää omaan tahtiin, mutta vierailuun on hyvä varata aikaa vähintään 1,5–2 tuntia. Retkipaketti on ollut varattavissa ensisijaisesti netin kautta, kevään aikana. Vielä löytyy joitakin vapaita iltapäiväaikoja. Luokkaretkipaketin hinta on netin kautta varattuna 70 €/luokka (sis. pääsymaksut). Tarkemmat tiedot ja varausohjeet löytyvät täältä: Museon opastukset

Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa retkeläiset voivat testata selvitymistaitojaan opastuksella: Pakkolasku tropiikkiin!

Nämä loikkijat löytyvät museon Maailman luonto -näyttelystä. (Kuva: Marika Turtiainen.)

Lintujen kevätmuutto kiihtyy

Viime viikkojen lämmin sää on kiihdyttänyt lintujen paluumuuttoa ja monin paikoin kevään myöhäisyyttä on kurottu umpeen. Kevään neljäntenä Kevätseuranta-viikonloppuna tavattiin kevään ensimmäisiä hyönteissyöjiä, kuten haarapääskyjä, heti töyhtöhyyppien runsastumisen jälkeen.

”Yleensä töyhtöhyypät ovat runsastuneet Suomessa jo hyvissä ajoin ennen haarapääskyjen saapumista. Ne saapuvat usein jo maaliskuun lopulla, kun haarapääskyt saapuvat usein vasta noin kuukautta myöhemmin”, kertoo Kevätseuranta-vastaava Jenni Hämäläinen Luonto-Liitosta.

”Muuttoa kurotaan nyt kiinni, ja myöhäistä kevättä vauhditetaan isoin harppauksin. Kasvit työntyvät maasta suurella voimalla ja nopeudella, jotta kukinta voisi alkaa. Kiire on varsinkin niillä kukkijoilla, joiden elinkierrossa lisääntyminen olisi tullut jo aloittaa”.

Etelä-Suomessa sammakot ovat aloittaneet kutemisen. Kurnuttajia saattaa tavata jokivarsilla ja lammikoissa kovaäänisissä lemmenleikeissä. Myös siilit ovat heränneet talvihorroksestaan, ja niitä saattaa tavata tepastelemassa metsissä ja pihoilla. Vuoden ensimmäiset valkovuokotkin on havaittu, ja kasvi runsastuu yleensä äitienpäivän tienoilla.

Tänä vuonna Kevätseurannassa kerätään havaintoja 41 vakiolajin lisäksi elottoman luonnon ilmiöistä. Ensihavaintojen lisäksi tarkkaillaan lajien runsastumista. Jo yli 50 vuoden ajan havainnot on koottu Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tietokantaan ja niiden avulla voidaan vertailla lajien esiintymistä ja runsautta. Näin muodostuu kokonaiskuva kevään etenemisestä eri puolilla Suomea.

Ohjeet havaintojen lähettämiseen ja tiedot seurattavista lajeista löytyvät Kevätseurannan verkkosivuilta.

Tutkijan kammio

Elämän historia -näyttelyn yhteydessä on tutkijan kammio – Kurténia

Tiedätkö, miten fossiilit ovat syntyneet, mistä ihmeestä tutkija voi päätellä, että Latviasta löytyneen esihistoriallisen kovakuoriaisen lähisukulaiset rouskuttavat puuta australialaisessa sademetsässä, tai miten voidaan päätellä, milloin esi-isämme paistoivat mammutin lihaa nuotiolla? Tämä kaikki selviää tutkijan kammiossa, joka avattiin Luonnontieteellisen museon elämän historiaa esittelevän näyttelyn yhteyteen.

Kirahveja kimnaasissa

Nykyisin Luonnontieteellisenä museona toimiva rakennus on ollut osa Helsingin katukuvaa jo vuodesta 1913. Mutta mihin tarkoitukseen se aikoinaan rakennettiin? Millaisia tarinoita sen paksut seinät ovat aikojen saatossa kuulleet? Miten näkymät sen kattotornista ovat muuttuneet?

Löydät suositun Kirahveja kimnaasissa -näyttelyn kiertelemällä Luonnontieteellisen museon saleissa aina 4. kerroksen parvelle asti. Museon historiasta kertova näyttely on nyt ikään kuin näyttely näyttelyn sisällä. Tämä tarjoaa aivan uudenlaisen näkökulman aiheeseen:  rakennuksen historia muuttuu lähes käsinkosketeltavaksi kun esimerkiksi vanhasta ortodoksisesta kirkkosalista kertovia valokuvia voi katsella paikan päällä – kappelitilassa. Nykyisin tuo tila esittelee eläinten tapoja sopeutua suomalaisen talven kylmyyteen.

Kirahveja kimnaasissa -opastukset ovat varattavissa keskusmuseon opasvarausjärjestelmän kautta.

Lue lisää museorakennuksen historiasta »

Muuta ajankohtaista

Seuraa museon ja kasvitieteellisten puutarhojen tuoreita kuulumisia Monimuotoisuutta tutkimassa -blogista tai liity Luonnontieteellisen museon faniksi Facebookissa!