Museovierailun kytkeytyminen koulutyöhön

Museon näyttelyitä ja ohjelmatarjontaa on pyritty kehittämään käytössä olevia opetussuunnitelman perusteita silmällä pitäen. Opastuksilla käsiteltäviä OPS osa-alueita ovat mm.

Vuosi suomalaisessa luonnossa (1-4 lk):

• luonto eri vuodenaikoina
• kasvien ja eläinten elämän vaiheita
• oman lähiympäristön kasvi-, sieni- ja eläinlajeja
• eläinten ja kasvien lisääntyminen,

Jälkilaboratorio (5-6 lk):

• oppilaat oppivat havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa
• oppilaat oppivat kehittämään ympäristön lukutaitoaan

Eläköön elämä (7-9 lk):

• eliökunnan synty ja kehitys
• ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio

Koulussa tapahtuvalla ennakkovalmistautumisella on myönteinen vaikutus oppimiseen näyttelyssä. Museokäynnin laajentaminen osaksi oppimisprosessia laajentaa sen merkitystä. Parhaimmillaan museovierailu voidaankin nähdä kokonaisuutena, johon liittyy etukäteen ja jälkikäteen tapahtuvaa toimintaa koulussa. Museokäyntiin kannattaa siis valmistautua hyvin jo koulussa esim. vierailun aihepiiriin perehtymällä.

Oppilaat muistavat parhaiten vierailut, joita tehdään toistuvasti samaan museoon ja joihin kuuluu omakohtaista ja koulussa tapahtuvaa toimintaa. Museon näyttelyitä pyritäänkin jatkuvasti kehittämään toiminnallisempaan suuntaan, siten että lapsilla on mahdollisuus itse kokeilemiseen ja tekemiseen. Myös museovierailun muoto vaikuttaa museokokemukseen. Strukturoidut museovierailut, joihin kuuluu opastus tai tehtäviä edistävät kognitiivista oppimista kun taas vapaamuotoisemmat vierailut vaikuttavat myönteisten asenteiden muodostumiseen.

Lisää aiheesta

• Juokslahti, Jonna. 2001. Museovierailu opettajan näkökulmasta: esimerkkinä luonnontieteellinen museo. Pro gradu –tutkielma. Kasvatustieteellinen tiedekunta, OKL Helsinki.