Laivaeläimet

Näyttely oli esillä Luonnontieteellisessä museossa 23.4.2010-27.3.2011. Luonnontieteellisen museon ja Suomen Merimuseon yhteistyössä toteuttamaa näyttelyä on mahdollista vuokrata.

Laivaeläin saattoi olla kipparin koira, salakuljetettu papukaija tai laivan vallannut torakka. Nykyajan laivaeläimet saapuvat salakavalasti painolastivesien mukana ja valtaavat uusia elinalueita itselleen. Miksi laivoilla oli ennen paljon erilaisia eläimiä? Mitä eläimiä laivaeläimet olivat? Minkälaisia tehtäviä niillä oli? Lähde mukaan eläimelliselle laivamatkalle saadaksesi vastauksia kysymyksiin! Sukella sisään laivojen ruumiin, tarkkaile laivaeläimiä erilaisissa tehtävissä ja selvitä, miten otukset ovat päätyneet matkaan mukaan!

Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen Merimuseon yhteistyönä toteutetussa Laivaeläimet -näyttelyssä pääsee tutustumaan eläimen ja ihmisen suhteeseen maailman merillä.

Eläimet olivat tuoretta ravintoa, lemmikkejä ja salamatkustajia

Menneinä aikoina merellä oltiin pitkään. Etappien väli saattoi venähtää viikkojen – jopa kuukauden mittaiseksi. Tuore liha oli kätevintä kuljettaa mukana elävänä, siksi purjelaivoilla seilasi miesten lisäksi sikoja, kanoja ja lampaita. Pitkien ja usein yksinäisten matkojen aikana noista eläimistä saattoi tulla merimiehille rakkaita ja usein teurastajaa oli vaikea löytää. Jos possulla on nimi ja se on asustanut miehistön kanssa parikin kuukautta, niin moni ei henno sitä enää lihoiksi laittaa.

Pitkillä matkoilla lohtua toivat myös lemmikit, joista oli usein muutakin hyötyä: laivakissa piti rotat ja hiiret kurissa ja laivakoira nuuski tien takaisin laivaan maissa käydessä. Pitkillä viljapurjehduksilla – vaikkapa Australiasta Ahvenanmaalle – kissat olivat tärkeässä roolissa, jotta lasti saatiin kunnossa perille saakka. Kissat olivat toki rakkaita lemmikkejä siinä missä laivojen maskotteinakin poseeranneet laivakoirat. Laivakoirista kuuluisin on kenties Gustav Eriksonin varustamalla Herzogin Cecilie-nelimastoparkilla seilannut saksanpaimenkoira Päik. Saipa presidentti Urho Kekkonen vuonna 1969 neuvostoliittolaisessa jäänmurtajassa lemmikkinä eläneen jääkarhunkin lahjaksi. Mishkaksi ristitty jääkarhu päätyi Korkeasaaren hoiviin.

Merirosvokapteenin räävittömiä puhuva papukaija on kaikille tuttu vähintään elokuvista. Luonnontieteellisen museon näyttelyyn johdattaa arokakadu, jota on pidetty ennen muinoin laivoilla lemmikkinä.

Salamatkustajina laivoilla kulki niin rottia kuin mielettömiä määriä torakoita. Eräänkin etsinnän tuloksena tanskalaisesta laivasta löytyi yli 32 000 torakkaa! Japanin merivoimissa sai ennen palkinnoksi vapaapäivän, kun pyydysti laivalta 300 torakkaa ja Tanskan laivastossa sai 1600-luvulla pullon rypäleviinaa, kun pyydysti 1000 torakkaa.

Laivakoira oli monen merimiehen uskollinen ystävä

Nykyajan laivaeläimiä – salakuljetusta ja kutsumattomia vieraita

Eläimiä tai niiden osia on tuotu laivoilla matkamuistoina – ennen laillisesti, nyttemmin usein laittomasti. Esimerkiksi monet merikilpikonnat, eksoottiset isot kotilot ja suuret papukaijat ovat uhanalaisia salametsästyksen ja salakuljetuksen vuoksi.

Jatkuvasti lisääntyvän meriliikenteen vuoksi laivojen mukana saapuu yhä enemmän kutsumattomia vieraita. Itämerelle on saapunut muun muassa petovesikirppu, joka maailmalla popsii planktonin kalanpoikasten kuonon edestä ja sotkee kalastajien verkot takertuessaan niihin sankoin joukoin. Parina viime vuonna maassamme kohistiin myös mahdollisesta amerikankampamaneetista, joka olisi Suomen vesille saapunut, mutta onneksi tämä oli väärä hälytys.

Laivaeläimet toteutettiin yhteistyössä Suomen merimuseon kanssa. Näyttelyjulkaisu puolestaan tehtiin yhdessä lasten luontolehti Siepon kanssa.

Laivaeläimet -näyttely sijoittuu laivojen ruumiin, joiden läpi kävellään.