Luonnontieteellinen keskusmuseo
Olet täällä: Etusivu > Seurannat > Fenologiatutkimus > Raportti 2000
Fenologia – seurantaraportti 2000
Luonnontieteellisen keskusmuseon (Eläinmuseo) ja Suomen Tiedeseuran fenologiatutkimuksen yhteenveto vuosilta 1999-2000.
Artikkelin sisältö:
- Havaintoaineisto
- Kuukausien keskilämpötilat
- Fenologiset eläin- ja kasvihavainnot
- Vuoden 2000 fenologiakyselyn vastaajat
- Fenologiseen seurantaan osallistuville
Havaintoaineisto
Eläin- ja kasvimaailman jokavuotisia, lajien elämänkiertoon liittyviä tapahtumia havainnoitiin samojen menetelmien mukaan kuin edellisinäkin vuosina. Vuodelle 2000 havaintoja kertyi yhteensä 4899 kappaletta 107 vastaajalta. Niistä 1936 (39.5%) havaintoa koski eläimiä ja 2962 (60.5%) kasveja. Vuoden 1999 vastaavat luvut olivat 1937 eläin- ja 2758 kasvihavaintoa (yhteensä 4695 havaintoa ja 116 vastaajaa). Kaikki havainnot on paikallistettu 10 x 10 km:n yhtenäiskoordinaattiruutuihin, joiden sijainti näkyy kuvista 1 ja 2.
Kuvat 1 ja 2. Havaintoruudut (10 x 10 km) vuosina 1999 ja 2000. Eläimiä ja kasveja koskevat havaintoruudut on yhdistetty vuosien mukaisesti.
Kuukausien keskilämpötilat
Taulukkoon 1 on koottu Ilmatieteen laitoksen tilastoimat kuukausittaiset keskilämpötilat neljällä säähavaintoasemalla vuosina 1999 ja 2000. Ne luonnehtivat kuvissa 1 ja 2 näkyvien havaintovyöhykkeiden A-D lämpöoloja. Lihavoinnit osoittavat kuukaudet, jolloin keskilämpötila oli korkeampi vuosien välisessä vertailussa.
Vuoden 2000 tammikuu ja helmikuu olivat koko maassa selvästi lauhempia kuin edellisen vuoden vastaavat kuukaudet. Eteläisimmässä Suomessa vielä maaliskuu ja huhtikuukin olivat edellisvuotisia lämpimämpiä. Muissa osissa Suomea (vyöhykkeet B-D) maaliskuun tilanne vaihteli alueen mukaisesti, mutta huhtikuu 2000 oli huhtikuuta 1999 viileämpi. Toukokuun 2000 keskilämpötila kipusi koko maassa korkeammalle kuin vuonna 1999, mutta kesäkuussa tilanne muuttui päinvastaiseksi. Etelä-Suomessa heinäkuu 200 oli viileämpi, mutta elokuu miltei samanlainen kuin edellisenä vuonna, Pohjois-Suomessa nämä molemmat kuukaudet olivat lämpimämpiä kuin edellisenä vuonna. Syyskuu 2000 oli kaikkialla kylmempi kuin vuoden 1999 syyskuu. Sitten tilanne muuttui loppuvuoden ajaksi niin, että lokakuun, marraskuun ja joulukuun keskilämpötilat olivat kaikkialla huomattavasti edellisvuotisia korkeampia. Varsinkin joulukuu oli, kuten muistamme, poikkeuksellisen lauha.
Taulukko 1. Kuukausien keskilämpötilat ja säähavaintoasemat.
____________________________________________________________________________________ Paikka/ Kuukausi vuosi ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo ____________________________________________________________________________________ Vyöhyke-A / (Helsinki-Vantaa): 1999 -5.9 -7.2 -1.4 5.7 8.0 18.4 19.l 15.4 12.8 6.7 2.5 -2.3 2000 -2.9 -2.6 -0.8 6.4 10.8 14.4 16.9 15.4 9.7 8.8 4.6 1.3 Vyöhyke-B / (Jyväskylä): 1999 -10.1 -10.2 -3.3 4.0 6.3 17.7 16.8 13.0 10.0 5.1 0.0 -5.3 2000 -6.1 -5.1 -3.3 3.6 9.2 13.5 16.2 13.6 7.8 7.0 1.8 -1.5 Vyöhyke-C / (Oulu): 1999 -12.4 -10.1 -3.4 3.0 5.5 15.5 16.3 12.5 10.2 4.4 -0.4 -8.3 2000 -7.1 -6.6 -4.8 1.9 8.6 13.5 17.1 14.0 9.1 7.1 1.2 -3.9 Vyöhyke-D / (Sodankylä obs.): 1999 -18.5 -14.0 -7.2 0.1 3.2 14.6 14.7 9.6 8.7 1.8 -3.4 -14.9 2000 -12.2 -10.4 -6.1 -0.4 6.4 11.4 15.5 11.9 6.9 4.4 -1.4 -7.8 ____________________________________________________________________________________
Taulukko 2 esittää lumen sulamisen, jäiden lähdön, vesien jäätymisen ja ensilumen tulon vuosina 1999 ja 2000. Kunkin vyöhykkeen havainnoista on ilmoitettu ns. mediaanipäivä eli päivämäärä johon mennessä puolet kyseistä tapahtumaa (esim. vesien jäätymistä) koskevista havainnoista oli tehty. Mediaanipäivä osoittaa ajankohdan jolloin tapahtuma oli jo yleinen saman vyöhykkeen usealla paikkakunnalla.
Taulukon 2 mukaan lumi suli vuonna 2000 maan keskiosissa hitaammin kuin edellisenä vuonna, mutta muualla Suomessa ei eroa juurikaan ollut edellisvuotiseen ajankohtaan nähden. Jäät lähtivät maamme keski- ja pohjoisosissa hieman edellisvuotta aikaisemmin. Syksyn ensilumi tuli Etelä-Suomeen aikaisemmin, mutta pohjoiseen myöhemmin kuin vuonna 1999. Lauhan loppusyksyn vuoksi avovedet jäätyivät koko Suomessa selvästi myöhemmin kuin vuonna 1999.
Taulukko 2. Jää- ja lumiolosuhteet vyöhykkeissä A-D (vrt. kuvat 1 ja 2) vuosina 1999 ja 2000.
Vyöhyke (ks. kuvat 1 ja 2)
Tapahtuma Vuosi A B C D
____________________________________________________________________________________
Lumi suli avomailta 1999: 12.4 18.4 19.4 16.5
2000: 12.4 20.4 24.4 15.5
Jäät lähtivät 1999: 21.4 27.4 29.4 23.5
2000: 23.4 26.4 27.4 17.5
Ensilumi tuli 1999: 14.11 13.11 28.10 13.10
2000: 29.10 30.10 28.10 29.10
Vedet jäätyivät 1999: 18.11 19.11 15.11 4.11
2000: 22.12 19.12 20.11 21.11
____________________________________________________________________________________
Fenologiset eläin- ja kasvihavainnot
Vuoden 2000 aineisto jakautui eri eläin- ja kasvilajien sekä vyöhykkeiden A-D osalle seuraavalla tavalla, A-vyöhyke: 742 eläinhavaintoa / 1143 kasvihavaintoa, B: 678/1091, C: 351/579 ja D: 165/149 havaintoa. Taulukon 3 avulla voi vertailla eläin- ja kasvimaailman tapahtumien ajoittumista vuosina 1999 ja 2000. Ajankohdat ovat kaikista havainnoista laskettuja mediaanipäiviä, jotka osoittavat ko. tapahtuman olevan jo yleinen kyseisessä vyöhykkeessä. Päivämäärät ilman sulkuja perustuvat vähintään neljään havaintoon, suluissa olevat vain 1-3 havaintoon. Lihavoinnit osoittavat varhaisemman päivämäärän vuosien välisessä vertailussa.
Vuoden 2000 eläinmaailman tapahtumien ajankohdat vaihtelivat suuresti tapahtuman ja alueen mukaisesti kuten taulukko 3 osoittaa. Vain siilin herääminen horroksesta, haarapääskyn tulo ja käen kukunnan alkaminen olivat vuonna 2000 koko maassa aikaisempia kuin vuonna 1999. Vuonna 2000 Etelä-Suomessa (vyöhykkeet A ja B) talitiainen alkoi laulaa, teeri pulputtaa, varis kantaa oksia pesään, västäräkki saapui kaukomailta ja särki sekä lahna ryhtyivät kutemaan aikaisemmin kuin vuonna 1999. Pohjois-Suomessa puolestaan sammakko alkoi kurnuttaa ja metsäjänis vaihtoi kesäturkkiin aikaisemmin kuin vuonna 1999. Etelä-Suomessa haara- ja tervapääsky lähtivät muutolle edellisvuotta aikaisemmin, tilhi puolestaan saapui Pohjois-Suomeen aikaisemmin mutta Etelä-Suomeen myöhemmin kuin vuonna 1999.
Kasvikunnan keväiset tapahtumat kuten kukinnan alku, lehtien puhkeaminen ja korvasienenkin ilmaantuminen olivat koko maassa aikaisempia kuin vuonna 1999. Sen sijaan marjat (ahomansikka, suomuurain, mustikka ja punaherukka) kypsyivät myöhemmin kuin vuonna 1999. Ehkäpä myöhäiseen kypsymiseen oli syynä verraten viileä kesä- ja heinäkuu 2000. Lappia lukuun ottamatta haavan ja koivun lehdet putosivat vuonna 2000 aikaisemmin tai samaan aikaan kuin vuonna 1999.
Taulukko 3. Eläin- ja kasvifenologisten tapahtumien keskimääräiset, havaintojen mediaaniarvojen osoittamat alkamispäivät eri osissa Suomea (vyöhykkeet A-D) vuosina 1999 ja 2000.
____________________________________________________________________________________
Eläinkunnan Vuosi Vyöhyke (ks. kuvat 1 ja 2)
tapahtuma A B C D
____________________________________________________________________________________
Talitiainen lauloi 1999: 19.2 22.2 18.2 13.3
2000: 16.2 11.2 23.2 13.3
Varis kantoi oksaa 1999: 28.3 3.4 3.4 5.4
pesään 2000: 27.3 30.3 10.4 14.4
Teeri pulputti 1999: 3.4 5.4 11.4 9.4
2000: 31.3 29.3 8.4 (14.4)
Telkkä saapui 1999: 30.3. 10.4 18.4 22.4
2000: 2.4 11.4 17.4 25.4
Västäräkki saapui 1999: 17.4 19.4 20.4 25.4
2000: 15.4 18.4 21.4 26.4
Sisilisko nähtiin 1999: 24.4 27.4 (20.5) 27.4
2000: 24.4 1.5 19.5 -
Sammakko kurnutti 1999: 25.4 27.4 14.5 20.5
2000: 21.4 29.4 8.5 (20.5)
Siili nähtiin keväällä 1999: 9.5 30.4 13.5 (2.7)
2000: 28.4 23.4 11.5 (7.5)
Metsäjänis kesäturkissa 1999: 4.5 5.5 16.5 23.5
2000: 2.5 9.5 14.5 21.5
Haarapääsky saapui 1999: 17.5 17.5 19.5 22.5
2000: 15.5 17.5 17.5 (18.5)
Käki kukkui 1999: 17.5 17.5 24.5 25.5
2000: 15.5 16.5 21.5 21.5
Särki kutemassa 1999: 15.5 14.5 22.5 (22.5)
2000: 11.5 13.5 (23.5) -
Tervapääsky saapui 1999: 23.5 29.5 28.5 (25.5)
2000: 24.5 24.5 26.5 (8.6)
Lahna kutemassa 1999: 27.5 28.5 (27.5) -
2000: 23.5 24.5 (4.6) -
Tervapääsky nähty 1999: 21.8 23.8 (26.8) 26.8
syksyllä viimeksi 2000: 18.8 22.8 (30.8) (24.8)
Haarapääsky nähty 1999: 7.9 14.9 28.8 (24.8)
syksyllä viimeksi 2000: 7.9 5.9 30.8 (25.8)
Tilhi saapui 1999: 10.10 4.10 18.10 (25.10)
2000: 21.10 18.10 7.10 1.10
Metsäjänis talviturkissa 1999: 17.11 2.11 (29.10) (26.10)
syksyllä 2000: 15.11 7.11 25.10 (27.10)
Kasvikunnan Vuosi Vyöhyke (ks. kuvat 1 ja 2)
tapahtuma A B C D
____________________________________________________________________________________
Harmaalepän 1999: 12.4 12.4 23.4 (20.5)
kukinnan alku 2000: 27.3 8.4 18.4 30.4
Leskenlehden 1999: 10.4 18.4 28.4 (9.5)
kukinnan alku 2000: 9.4 16.4 29.4 (3.5)
Valkovuokon 1999: 26.4 18.5 23.5 -
kukinnan alku 2000: 24.4 29.4 8.5 (2.6)
Koivu "hiirenkorvalla" 1999: 2.5 14.5 21.5 1.6
2000: 26.4 8.5 18.5 24.5
Korvasieni 1999: 16.5 20.5 2.6 (11.6)
2000: 7.5 10.5 24.5 (31.5)
Haavan lehtien 1999: 23.5 23.5 1.6 12.6
puhkeaminen 2000: 17.5 20.5 24.5 (2.6)
Mustikan kukinnan 1999: 23.5 28.5 3.6 13.6
alku 2000: 16.5 19.5 28.5 7.6
Tuomen kukinnan alku 1999: 23.5 26.5 1.6 12.6
2000: 16.5 20.5 27.5 8.6
Ahomansikan kukinnan 1999: 27.5 29.5 8.6 -
alku 2000: 19.5 28.5 3.6 (12.6)
Suomuuraimen kukinnan 1999: 9.6 5.6 7.6 13.6
alku 2000: 25.5 28.5 1.6 8.6
Pihlajan kukinnan 1999: 9.6 8.6 13.6 21.6
alku 2000: 29.5 6.6 11.6 22.6
Pihasyreenin kukinnan 1999: 6.6 10.6 15.6 (4.7)
alku 2000: 28.5 4.6 12.6 (29.6)
Punaherukan kukinnan 1999: 23.5 28.5 5.6 (8.6)
alku 2000: 15.5 21.5 30.5 (1.6)
Ahomansikat kypsyneet 1999: 26.6 29.6 5.7 -
2000: 28.6 3.7 12.7 -
Suomuuraimet kypsyneet 1999: 17.7 13.7 18.7 15.7
2000: 21.7 19.7 18.7 24.7
Mustikat kypsyneet 1999: 15.7 17.7 22.7 2.8
2000: 16.7 19.7 20.7 5.8
Punaherukat kypsyneet 1999: 26.7 20.7 9.8 (15.8)
2000: 31.7 5.8 10.8 (4.8)
Karvarousku 1999: 3.9 27.8 20.8 14.8
2000: 10.8 19.8 22.8 (5.8)
Haavan lehtien 1999: 10.10 10.10 4.10 11.9
putoaminen 2000: 10.10 7.10 25.9 24.9
Koivun lehtien 1999: 12.10 10.10 28.9 23.9
putoaminen 2000: 12.10 7.10 21.9 25.9
Vuoden 2000 fenologiakyselyn vastaajat
Aaltonen Heimo, Aaltonen Mauri, Aartolahti Hannu, Ahlfors Irma, Ahtilampi Antti, Auriola Pentti, Autere Yrjö, Entonen Marketta, Entonen-Sirainen Terhi, Franssila Anna-Maija, Glumerus Seija, Hakala Keijo, Halminen Antti, Holck Hannu, Heikkilä Liisa, Heikura Lauri, Helastie Ilkka, Hemminki Ossi, Hieta Marjatta, Hietajärvi Teuvo, Hietala Jussi, Hiltunen Lea, Hiltunen Sirpa, Hirsto Jarmo, Hirvelä Juhani, Hirvikoski Gösta, Huhtala Mauri, Huotari Erkki ja Pirjo, Hytönen Eila, Hyvönen Tauno, Ilvessalo Touko, Jämsä Iikka, Järnberg Tuula, Järvinen Eero, Järvinen Maija, Karhe Hannu, Karjalainen Eino, Karras Meri, Kiho Pekka, Koivu Maija-Liisa, Kolari Juhani, Komula Kaarina, Korhonen Lauri, Korhonen Pentti, Korhonen Salme, Korhonen Sirkka, Kuorikoski Elvi, Laakso Olli, Laamanen Heikki, Lahtinen Pentti, Laine Raija, Lammi Leo A., Lehtola Pasi, Lindqvist Markku, Lummukka Aino, Makkonen Marja, Malkavaara-Kallinen Elina., Marttinen Ossi, Marttinen Tuomo, Miettinen Matti, Mustonen Eero, Mykylä Helli, Mäkineva Jarkko, Neuvonen Ali, Nieminen Pentti, Nikkinen Anja, Nukarinen Mauri, Närvänen Jorma, Oikarainen Markus, Parkkari Markku, Parkkila Kauno, Pekkala Seppo, Pelin Eva-Lisa, Peltonen Kauko, Persson Ingegerd, Perälä Erkki, Pirhonen Pertti ja Eeva-Liisa, Pulliainen Arja, Rautava Jaakko, Roos Erik, Rouvinen Maija, Saari Pentti J., Salminen Martti, Salo Marja, Salo Sirpa, Sappinen Juhani, Sarvarinne Jukka, Sihvola Viljo, Siira Eila, Sipola Heikki, Soukkanen Maija-Liisa, Soutukorva Eero, Soutukorva Esko, Soutukorva Jaakko, Takkinen Osmo, Terhivuo Juhani, Terho Ahti, Toratti Tiina, Urmas Eero, Vainio Toini, Valmula Arja, Viitiö Aimo, Virkkula Seija, Wrede Müse, Väre Timo, Ylinen Jorma, Äyräs Pirkko
Fenologiseen seurantaan osallistuville
Uuden vuosituhannen toinen vuosi on jo alkanut ja uusi kevät jälleen tulossa. Luonnontieteelliseen keskusmuseoon kuuluva Eläinmuseo kiittää kaikkia yhteenvetoraportin lopussa mainittuja henkilöitä heidän osallistumisestaan vuoden 2000 fenologiseen seurantaan. Uutta tutkimusaineistoa kertyi melkoisesti, mutta uusia havaintojen tekijöitä kaivataan taas. Uusien havainnoitsijoiden yhteystiedot voi nopeimmin lähettää sähköpostina alla olevaan osoitteeseen. Koko maan kattava havaintojen teko onnistuu vain luonnonystävien talkoovoimin!
Fenologisten havaintojen teko jatkuu vanhalla, totutulla tavalla. Vuotta 2001 koskevat havainnot tulisi jälleen postittaa mahdollisimman pian vuoden lopussa, viimeistään vuodenvaihteen jälkeen. Eläinmuseo laatii havainnoista yhteenvedon ja postittaa sen osallistujille vuoden 2002 alussa.
Kuluvaa vuotta koskevien havaintolomakkeiden mukana on lyhyt katsaus eläin- ja kasvimaailman fenologisiin tapahtumiin sekä säätiloihin vuosina 1999 ja 2000.. Toivottavasti se tuo mieleen menneen vuoden tapahtumia ja helpottaa niiden ajoittumisten vertaamista edeltävään vuoteen.
Fenologia-tutkimukseen liittyviä tietoja, kuten havainnointilomakkeita ja havaintojen yhteenveto, on nyt saatavilla myös internetin kautta Eläinmuseon kotisivuilta.
Vanhaan tapaan kannattaa muistaa, että jokainen tieto on tärkeä ja pienelläkin havaintojen määrällä voi osallistua, kukin voimiensa, aikansa ja kiinnostuksensa mukaisesti. Mitä enemmän havaintoja tehdään, sen luotettavampia tuloksia saadaan.
Fenologia-terveisin ja kevään 2001 tuloa odotellen,
Juhani Terhivuo
Dos., Eläinmuseo