Laskentakausi ja käyntikertojen ajoitus

Laskentakauden tulisi sattua tutkimusalueella pesivien lajien aktiivisimpaan reviirin ilmaisemisen kauteen. Lajien saapumis- ja pesimisaikojen vaihtelun vuoksi laskentakäyntien tulee jakautua riittävän pitkälle ajalle: pääosan lajeista tulisi olla havaittavissa ainakin kahdella kolmesta käyntikerrasta.

Laskentakauden ajoittumiseen vaikuttavat kevään edistyminen ja pesinnän ajoittuminen. Paras kesäatlaskausi on Etelä-Suomessa n. 1.5.-10.7., Keski-Suomessa n. 10.5.-20.7. ja Pohjois-Suomessa n. 20.5.-31.7. Laskentakauden alku voi vaihdella jonkin verran kevään kehityksestä riippuen. Ehdottamamme kolme käyntikertaa ajoittuisivat Etelä-Suomessa

1. Toukokuun alkupuolelle
2. Toukokuun loppupuolelle
3. Kesäkuun alkupuolelle tai puoliväliin.

Keski-Suomessa käyntikerrat olisivat kevään kehityksestä riippuen noin viikon ja Pohjois-Suomessa puolitoista-kaksi viikkoa myöhemmin.

Jos käyntikertoja on enemmän kuin kolme, niiden tulisi jakautua suhteellisen tasaisesti em. parhaalle laskentakaudelle. Muiden retkien ajoitus riippuu siitä, minkä tyyppisistä linnuista pyritään keräämään havaintoja; esimerkiksi pöllöjä, tikkoja, varpusia ja käpylintuja voi kartoittaa jo maalis-huhtikuussa, monia yölaulajia ja -huutelijoita toukokuun loppupuolella ja kesäkuussa. Erityisesti suosittelemme lisähavainnointia pesimäkauden lopussa, jolloin voi saada nopeasti useista lajeista korkeita pesimisvarmuuksia.

Vuorokaudenaika

Kartoituskäynnit tehdään mieluiten aikaisin aamulla ja aamupäivällä (auringonnoususta n. klo 10 asti), jolloin useimpien lintujen laulu on aktiivisinta. Kartoitusta voi joinakin päivinä jatkaa pitempäänkin, mikäli lauluaktiivisuus säilyy hyvänä. Usein kannattaa hyvin kylmän yön jälkeen hieman lykätä laskennan alkua. Etenkin kesä- ja heinäkuussa lauluaktiivisuus voi kuumina päivinä heiketä normaalia nopeammin; tällöin voi hidastaa laskentanopeutta ja pysähtyä havainnoimaan pidemmiksi jaksoiksi, mutta jos lauluaktiivisuus pysyy hyvin heikkona, kannattaa laskenta keskeyttää ja jatkaa kierrosta myöhemmin (mieluiten lähiaamuina). Täydennyshavaintoja voi kerätä kaikkina vuorokaudenaikoina, myös esimerkiksi iltaisin, jolloin etenkin rastaat ja niiden lähisukuiset ovat aktiivisia sekä öisin ja hämärissä pöllöjen, yölaulajien ja muiden hämäräaktiivisten lajien kartoittamiseksi.

Laskentasää

Laskenta tehdään mieluiten tyynellä tai heikkotuulisella poutasäällä. Kovalla tuulella, sateella tai kylmässä säässä laskentaa ei kannata suorittaa. Helteisinä päivinä laulu voi olla heikkoa (vrt. yllä). Sadekuurot eivät välttämättä haittaa laskentaa - laulu voi olla hyvinkin innokasta kuuron jälkeen. Laskennan voi kuitenkin keskeyttää sateen ajaksi. Jos sää muuttuu laskennan aikana pysyvästi huonoksi, kartoitus kannattaa keskeyttää. Kierros tulisi tällöin täydentää loppuun mieluiten lähipäivinä.