Lomakkeet ja niiden täyttöohjeet

Lomakkeet ovat tallennettavissa ohessa.

Täyttöohjeiden eri kohtia kannattaa verrata esimerkkilomakkeen etu- ja takasivuun.

Etusivu

Ruudun numero annetaan museolla. Sen alkuosa on vastaavan BirdLifen havaintojenkeruualueen numero. Ruudun yhtenäiskoordinaatit näkyvät punaisina numeroina (kilometriruuduilla neljä numeroa) peruskartan reunoissa. Ruutu määräytyy vasemman alakulman koordinaattien perusteella. Kunta, johon pääosa ruudusta kuuluu, esitetään Eläinmuseon vakiolyhenteillä (yleensä kuusi kirjainta kunnan nimen alusta). Ruudun nimeksi otetaan jokin kartalla näkyvä nimi.

Vaikka ruudulle suositellaan kolmea kartoitusta, voi halutessaan kirjata kohtaan Kartoitukset jopa kymmenen käyntikerran tiedot. Jos kartoituskierroksia on yli kolme, ympyröidään lomakkeella niiden kierrosten järjestysnumerot, joita on käytetty kolmen kerran tulkintaan. Kesto tarkoittaa tehokkaaseen kartoitukseen käytettyä aikaa minuuteissa. Se voi olla lyhempi tai pitempi kuin mitä voisi päätellä kartoituksen alun ja lopun kellonajoista. Kestosta nimittäin jätetään pois pidetyt pitkähköt tauot, mutta mikäli laskijoita on useita ja he työskentelevät erossa toisistaan, kartuttaa kukin laskija osaltaan kartoituksen kestoa. Sää luonnehditaan lyhyesti, erityisesti mainiten, mikäli se jossakin suhteessa haittasi havainnointia. Kohdassa muut käynnit mainitaan pöllöretket ym. havainnointi, josta on saatu varsinaisia kartoituskäyntejä täydentäviä pesimisvarmuuksia ja parimääriä.

Havainnoijanumeron saa kukin Eläinmuseosta, kun toimittaa sinne ensimmäisen kerran tuloksia johonkin harrastajatutkimukseen (myös rengastajanumero soveltuu tänne).

Kesäatlaslomakkeen liitteet on hyvä varustaa juoksevalla numerolla. Jos yksi kesäatlaslomake ei riitä ruudun tietojen esittämiseen, koska esimerkiksi kolonioita tai lisälajeja on paljon, jatketaan toiselle kesäatlaslomakkeelle. Kohtaan yhdyskunnat on ehdolla yhdeksän lajia. Voit koemielessä ottaa mukaan muitakin yhdyskuntalintuja, joista kertyy arvokasta tietoa kartoituksen yhteydessä. Muista kuitenkin, että yhdyskuntalinnun koloniat tulee selvittää koko ruudun alueelta (merkitse lisäämäsi lajin koodiksi tieteellisen suku- ja lajinimen alkukirjaimet, mutta selvennä laji oheen, jotta väärinkäsityksiltä vältytään).

Lomakkeen takasivu

Pesimisvarmuus merkitään kaikille ensimmäisessä kartoituksessa havaituille lintulajeille soveltaen indeksejä 1-8. (Pesimisvarmuuksien lyhyet määrittelyt ovat etusivun lopussa ja täydelliset määrittelyt ovat liitteessä 4.) Myöhemmillä kahdella käyntikerralla merkitään vain kasvaneet pesimisvarmuudet. Jos ruudulta kertyneet lisähavainnot (esim. lisäkartoitusten tai loppukesän retkien yhteydessä tehdyt havainnot) paljastivat lajille vielä suuremman pesimisvarmuuden, se merkitään kohtaan "kok.pv.". Muutoin tässä sarakkeessa ei tarvitse toistaa kunkin lajin suurinta pesimisvarmuutta.

Lajin reviirimäärä tulkitaan reviirikartoilta kartoitusohjeen mukaisesti. Hyödyllisestä koodista "+" muistutetaan lomakkeen ylänurkassa (mikäli lajilla vähintään yksi reviiri painottuu ruudun alueelle, ei lajin mahdollisia "+"-reviirejä ilmoiteta). Kolmen kerran kartoituksen tuottama reviirimäärä merkitään vasemmanpuoleiseen sarakkeeseen "3 x k.". Jos ympyröit tämän lukumäärän, tarkoittaa se sitä, että olet kartoittanut kyseisen lajin, vaikka sitä oli ruudulla yli viisi paria (esim. vanhan metsän tunnuslajin pikkusiepon). Jos ruudulla on tehty lisäkartoituksia, kaikista kartoituskerroista saatu parimäärä merkitään seuraavaan sarakkeeseen, jonka otsakkeeseen täydennetään kartoituskertojen määrä (esim. "6 x k."). Tarkkaan kartoitettujen runsaslukuisten lajien parimäärät ympyröidään kuten edellä. Sarakkeeseen "koko ruutu" merkitään kaikkien käyntikertojen sekä lisätietojen perusteella tulkittu parimäärä, mikäli se ylittää em. sarakkeissa tulkitun parimäärän.