Valmistelu ja apuvälineet

Kartoituksessa tarvitaan A3-arkille mahtuva pohjakartta (esim. perus- tai maastokartan suurennos), jossa näkyy tutkimusruutu sekä mielellään vähintään 200 metrin reunavyöhyke ruudun ulkopuolella. Pohjakartan tietoja on usein tarpeellista tarkentaa ja lisätä karttapohjalle lintujen sijoittamista helpottavia kiintopisteitä (esimerkiksi metsäkuvioiden rajat, mahdolliset uudet tiet ja rakennukset). Suosittelemme, että tutkimuskohteeksi valittuun ruutuun tutustutaan ennen varsinaisia linnustokartoituksia, jolloin voidaan perehtyä tarkemmin ruudun maastotyyppeihin ja tehdä tarkennusmerkintöjä karttapohjaan. Erityisesti suurehkot yhtenäiset metsäalueet kannattaa ennen laskentoja tarkistaa tai merkitä niihin sopivat kiintopisteet.

Karttapohjasta tarvitaan yhden pesimäkauden kolmen käyntikerran kartoitusta varten yleensä vähintään 10 kopiota, mutta jos ruutu on hyvin runsaslajinen, kopioita voidaan tarvita enemmän. Jokaisen käyntikerran havainnot merkitään omalle karttapohjalleen ja lajien kaikkien kierrosten havainnot kootaan lajikartoiksi. Samalle karttapohjalle kannattaa koota sopivasti mahtuvat usean lajin kartoitushavainnot. Mahdollisilla lisäkierroksilla käytetään maastossa aina omaa karttapohjaa, samoin suosittelemme erilaisten lisähavaintojen tietojen kokoamista omalle tai omille karttapohjilleen. Eläinmuseo voi toimittaa havainnoijille pohjakarttoja ja niiden kopioita, jos omat kopiointimahdollisuudet ovat huonot.

Maastokartoituksessa tarvitaan asianmukaisen linturetkivarustuksen lisäksi kesäatlaslomake lajien pesimisvarmuuksien kirjaamiseksi ja täydentämiseksi, kompassi lintuhavaintojen paikantamisen helpottamiseksi sekä kirjoitusalusta ja sopiva sadesuoja pohjakartalle ja atlaslomakkeelle. Karttamerkinnät kannattaa tehdä terävällä lyijykynällä (teroitin mukaan!), jolloin merkinnät näkyvät ja säilyvät, vaikka pohjakartta pääsisi kostumaan. Kuivalla säällä voi käyttää kuivamustekynää.