Eläinmuseon linnustonseuranta

Eläinmuseossa on meneillään useita valtakunnallisia linnuston seurantatutkimuksia, joiden tavoitteena on

• koota perustietoa lajien levinneisyydestä, runsaudesta ja elinympäristövaatimuksista
• seurata lajien levinneisyyden ja runsauden sekä lintuyhteisöjen rakenteen muutoksia
• mitata näiden muutoksien suuntaa ja nopeutta kiinnittäen erityistä huomiota taantuviin lajeihin uhanalaisuusluokitus silmällä pitäen
• tutkia ympäristömuutosten ja ympäristönhoidon pitkäaikaisia vaikutuksia.

Seurannat toteutetaan pääasiassa harrastajayhteistyöllä. Seurantoihin voi osallistua jokainen linnut riittävän hyvin tunteva ja ohjeita noudattava henkilö. Vaativammissa seurannoissa tarvitaan myös laulun ja äänten tuntemusta, mutta ei välttämättä koko lajistomme hallintaa – riittää, kun tuntee tiettyyn ryhmään kuuluvat linnut. Seurannan keskeisiä vaatimuksia on jatkuvuus, joten tutkimusta tulisi jatkaa samalla paikalla useampia vuosia. Seuranta-aineistoa käytetään mm. lajien uhanalaisluokituksista arvioitaessa . Seurantavuosien ei tarvitse olla peräkkäisiä, ja jo kahden vuoden seuranta-aineisto auttaa kannankehitystietojen laskennassa. Linnustonseuranta tukee myös käynnissä olevaa Venäjän lintuatlasta.

Methods in English

Rengastustoimisto

Luonnontieteellisessä keskusmuseossa toimiva rengastustoimisto vastaa lintujen rengastuksesta ja rengaslöytöjen kokoamisesta Suomessa. Se antaa rengastusluvat, kerää rengastuksen avulla tietoa lintujen muutosta ja muusta ekologiasta.

Lintuatlas

Suomen lintuatlasten tavoitteena on ollut selvittää maassamme pesivien lintulajien levinneisyyksiä sekä tutkia lajien levinneisyyden muutoksia. Lintulajien esiintymistieto on kerättätty 10 x 10 km²:n ruuduista koko Suomesta vuosina 1974–1979, 1986–1989 ja 2006–2010. Atlaksen tulossivuilla voi tarkastella levinneisyyskarttoja ja ruutukohtaisia esiintymistietoja.

Pesimälintujen linjalaskenta

Linjalaskennoilla voidaan nopeasti saada edustava kuva seudun pesimälinnustosta. Arviointi tapahtuu lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Laskenta tehdään noin kuusi kilometriä pitkällä reitillä ja vastaa pistereittilaskentaa, jossa lintuja havainnoidaan myös laskentapisteiden välisillä taipaleilla.

Pesäkortit

Pesäkorteilla kootaan tietoja eri lintulajien pesintäympäristöistä ja pesinnän onnistumisesta. Pesäkorttien täyttäminen kaikista löydetyistä ja toivottavasti vähintään kahdesti tarkastetuista pesistä on helppoa, kun muistaa pitää kortteja retkillä mukanaan.

Talvilintulaskennat

Talvilintulaskentojen tavoitteena on seurata talvilinnustomme levinneisyyden ja runsauden muutoksia sekä talvenaikaista kuolleisuutta. Vapaasti valittu n. 5–15 km:n pituinen reitti kierretään kolmesti talvessa.

Ruokintapaikkaseuranta

Ruokintapaikkaseurantaan voi osallistua, mikäli tuntee tavallisimmat talvilinnut ja -nisäkkäät. Seurantakohteena on tavallisesti ikkunasta näkyvä lintulauta tai ruokintakatos, jonka houkuttelemia eläimiä tarkkaillaan lokakuun alusta huhtikuun loppuun.

Pesivän maalinnuston pistelaskenta

Pistelaskenta tehdään vapaasti valitulla reitillä, joka kierretään kerran alkukesällä ja jonka 20 pisteessä havainnoidaan tasan viisi minuuttia.

Vesilintulaskenta

Vesilintulaskenta tehdään rannoilla olevista vakiopisteistä, joista on hyvä näkyvyys, tai kiertämällä koko vesialue (järvi, lampi, meren- tai järvenlahti) rannan tuntumassa veneellä tai jalkaisin. Laskenta tehdään kahdesti toukokuussa noin kahden viikon välein.

Saaristolintulaskenta

Saaristolintututkimuksen päätavoitteena on seurata merenrannikkomme vesi- ja rantalintujen pesimäkantojen muutoksia sekä selvittää niihin vaikuttavia tekijöitä. Seurannan päämenetelmä on emojen ja pesien laskenta vapaasti valitun saariston saarilla vuodesta toiseen.

Lintujen punkkien seuranta