Luonnontieteellinen keskusmuseo
Maalintujen pistelaskentaPistelaskenta on tavalliseen linturetkeilyyn helposti yhdistettävä lintukantojen seurantamenetelmä. Se tuottaa laskijalle mieleen jääviä elämyksiä lintujen parhaaseen lauluaikaan. Samalla hän voi tehokkaasti edistää lintujen ja luonnon suojelua keräämällä järjestelmällisesti tietoa linnustomme ja elinympäristöjemme muutoksista. Maalintujen pistelaskennan avulla tutkitaan lintukantojen vuosittaisia muutoksia vakiopisteissä ja eri elinympäristötyypeissä. Lajien erilaisen havaittavuuden vuoksi pistelaskenta ei kuvaa lajien keskinäisiä runsaussuhteita niin hyvin kuin vaihtoehtoinen menetelmä linjalaskenta. Pistelaskenta on kuitenkin huomattavasti helpompi tehdä.
LomakkeetVoit tallentaa laskentatulokset joko sähköiselle Excel-pohjaiselle lomakkeelle tai paperiselle lomakkeelle, joka tallennetaan myöhemmin Eläinmuseolla.Sähköinen lomake Alla olevat PDF-muotoiset lomakkeet voi tulostaa, täyttää ja lähettää Eläinmuseoon (elokuun loppuun mennessä).
Pistelaskennan perusteitaPistelaskennassa tarvitaan hyvä pesälinnuston lajintuntemus, mukaan lukien laulu- ja varoitusäänet. Laskija valitsee vapaasti reitin ja sen varrelle 20 pysähdyspaikkaa eri maastotyypeiltä. Pisteessä havainnoidaan täsmälleen viisi minuuttia, ja kaikki sinä aikana havaitut lintuyksilöt merkitään muistiin. Alle ja yli 50 m:n päässä laskijasta olevat linnut merkitään erikseen. Jokainen pistelaskentareitti lasketaan kerran pesimäkauden aikana, varhain aamulla toukokuun lopulla tai kesäkuussa. Vuosittain seuratuilla pistereiteillä sama havainnoija toistaa laskennan samoissa olosuhteissa. Vuosittaisen seuranta-aineiston lisäämiseksi pistelaskenta otettiin maassamme käyttöön v. 1984. Lintuharrastajat laskevat Suomessa nykyisin vuosittain noin 40 pistereittiä, kun Ruotsissa ja Tanskassa lasketaan kummassakin noin 270 reittiä. Jotta pääsisimme pesimälinnuston seurannassa naapurimaiden tasolle, toivotaan mahdollisimman monen lintuharrastajan tulevan mukaan vuotuiseen pistelaskentaan. |