Schadewitz

This surname (infrequently also as 'Schadevitz' or Shadewitz') occurs in Finland perhaps more frequently than elsewhere in the world. People with this name also occur in e.g. Sweden, Germany, U.S.A, and even Hong Kong. According to an old story, inherited in our family, the King of Sweden (Finland was then part of that country) Gustav II Adolf in 1613 rewarded a soldier of unknown rank named Schadewitz (whose descendants we were to come) with an estate in Juva parish in Finland. This immigrant came from Central Europe, his family most probably originating from Brandenburg (Germany). Most probably no other Schadewitz later immigrated to Finland, so all we members of this family are indeed descendants of this man. For the time being, it is not known whether this immigrant was the oldest well-known Schadewitz of Finland, Mathias Hartwigsson Schadewitz (bef. 1637-1692) or his father Hartwig.
    In Finland this surname, foreign and appearing strange to the Finnish language, has often been changed to several different Finnish names such as Harmaja of my clan.
    The German name of Mathias´ father, 'Hartwig', may be translated as 'Brave-in-battle'. Though mainly farmers in Finland, the Schadewitzs obviously are tough warriors as also a recent descendant of Mathias proved to be an unusually brave soldier during the latest two wars of Finland: Einar Schadewitz (1917-1981; finally at the degree of Chief Warrant Officer) was awarded with the Mannerheim Cross on February 10, 1943 due to his heroic achievements! Legendary is the way he alone destroyed a Russian tank in 1940 during the Winter War. He climbed on the tank, beat with a hand grenade on its hatch and shouted in his own Savo dialect: "Avvoo iivana, tiällä kuolema kolokuttaa!" ("Open it Ivan, it is death that is knocking here!"). When a surprised Soviet soldier unluckily opened the hatch, Corporal Schadewitz dropped a satchel charge (an anti-tank weapon) into the tank and hastily jumped off to the snowdrift to avoid the explosion. This incident became quite well known in the western world, and e.g. New York Post published the story.
    Famous or notable people with the name Schadewitz are few. Besides Einar Schadewitz mentioned above, also the following German men deserve to be noted: the book printer Salomon Schadewitz (a.k.a. 'de Schadewitz' and 'Schadewitzius'; 1605-1682) who worked in Kassel (Hessen), the chronicler Christian Friedrich Schadewitz (1779-1847; Altenburg, Thuringia), the composer Carl Schadewitz (1887-1945), and the document writer of our time Michael Schadewitz.
   Commonly, the name of the home locality has been adopted as the surname of people who originate from that place. Consequently, it is considered most probable that the first Schadewitz of Finland came from either of the two localities (previous parishes) named Schadewitz which are situated in the southern part of state Brandenburg, Germany (or was a descendant of people having lived in Schadewitz). The word 'Schadewitz' is of Sorbian / Wendish origin, later transformed and partly translated into German. The original form was 'Skokowitz' which, like the present form, means 'a place of harm / damage / loss'. – Below, genealogy articles in Finnish are cited and links to web pages concerning the Schadewitz localities and the Sorbs are given

Johdanto
Tämä erikoinen sukunimi ei ole aivan harvinainen Suomessa, varsinkaan Savossa. Harvoin se on – ilmeisesti aivan virallisena sukunimenä – muodossa 'Schadevitz' tai 'Shadewitz'. Toisaalta varsin usein nimi on muutettu erilaisiksi suomalaisen oloisiksi nimiksi, kuten oman sukuhaarani Harmaja. Suvussamme on kerrottu perimätietona, että Suomen ensimmäinen Schadewitz-niminen henkilö on elänyt 1500-luvun lopulla tai viimeistään 1600-luvun alussa. Tiettävästi kyseessä on ollut Keski-Euroopasta maahan muuttanut sotilashenkilö, joka Ruotsin armeijassa palveltuaan on saanut kuningas Kustaa II Adolfilta tilan Juvalta palkkioksi palveluksistaan. Hyvin todennäköisesti maahamme ei myöhemmin ole saapunut muita Schadewitzeja, joten kaikki meikäläiset kyseisen suvun jäsenet ovat todellakin tuon ensimmäisen Schadewitzin jälkeläisiä ja siis keskenään sukua.

Suomen Schadewitzit
Ensimmäinen kunnolla nimeltään tunnettu (ilmeisesti maahan tulleen poika) suvun edustaja oli korpraali Mathias Hartwigsson Schadewitz (s. ennen 1637, k. 1692). Hän sai jälkeläisiä, joista pääosa on sukupolvien ajan uskollisesti pysytellyt kotipitäjässään Juvalla ja sen naapurikunnissa. Useimmat Etelä-Savon Schadewitzit ovat olleet rauhallisia maanviljelijöitä, mutta kyllä sukua voi jossain mielessä kutsua myös sotilassuvuksi. Tulihan ensimmäinen suvun edustaja maahamme juuri sotilaallisten ansioittensa perusteella. Toiseksi, hänen isänsä saksankielinen etunimi 'Hartwig' on käännettynä suunnilleen 'Rohkea taistelija'. Ja lopuksi, eräs hänen jälkeläisensä, sodan jälkeen Kymen Jääkäripataljoonassa Haminassa lopulta sotilasmestariksi ylenneenä palvellut Einar Schadewitz (1917-1981) tuli viime sodissa kuuluisaksi rohkeutensa ja neuvokkuutensa johdosta. Hänen sankarillisuutensa palkittiin 10.2.1943 Mannerheim-ristillä! Legendan mittoihin on kasvanut kuvaus siitä, kuinka hän talvisodassa Summan rintamalla helmikuussa 1940 yksin tuhosi linjojen läpi murtautuneen vihollispanssarivaunun. Alikersantti Schadewitz loikkasi tankin päälle, hakkasi käsikranaatilla sen kansiluukkua tuumien että kolkuttavalle avataan ja huusi selvällä Savon kielellä: "Avvoo iivana, tiällä kuolema kolokuttaa!". Kun taistelun tuoksinassa ja melussa vähemmän rationaalisesti toiminut venäläinen raotti luukkua, Schadewitz paiskasi kasapanoksen vaunun sisään ja hyppäsi kiireesti turvaan lumihankeen. Tämä urotyö sai ansaitun huomion läntisessä maailmassa, ja mm. New York Post -lehti kuvasi sen lukijoilleen.

Schadewitzit muualla
Eräissä muissakin maissa (ainakin Ruotsi, Saksa, Yhdysvallat, jopa Hongkong) on jonkin verran Schadewitz-nimisiä henkilöitä. Yhdysvaltain Schadewitzit ovat pääosin Saksasta muuttaneiden siirtolaisten jälkeläisiä mutta muutamassa tapauksessa Suomesta lähteneiden. Suvun edustajat eivät ilmeisesti missään tai koskaan ole olleet aatelisia tai ylhäisöä, ja vain harvat heistä ovat saavuttaneet jonkinlaista kuuluisuutta. Menneiden vuosisatojen kuuluisin Schadewitz oli kirjanpainaja Salomon Schadewitz (1605-1682; nimi joskus myös muodossa 'S. de S.' tai 'S. Schadewitzius'), joka vaikutti Hessenin Kasselissa (Saksa). Kronikoitsija Christian Friedrich Schadewitz (1779-1847) kuvasi aikaansa ja kotiseutuansa (Altenburg, Thüringen) sanan ja kuvan avulla. Mainittakoon myös niinikään saksalainen säveltäjä Carl Schadewitz (1887-1945), yllä esitelty Einar Schadewitz sekä meidän aikamme saksalainen dokumenttikirjailija Michael Schadewitz, joka mm. on analysoinut saksalaisten joukkojen taktiikkaa Ardennien taistelussa.

Schadewitz-sukunimen alkuperä
Ihmiset ovat tunnetusti aikoinaan omaksuneet kotipaikkakuntansa nimen tai sen johdannaisen sukunimekseen. Tässäkin tapauksessa voitaneen olettaa käyneen näin. Maailmassa on ainakin kaksi Schadewitz-nimistä paikkakuntaa, molemmat Saksassa, Brandenburgin osavaltiossa. Ne sijaitsevat aika lähellä toisiaan osavaltion eteläosassa melko lähellä Saksin rajaa, vajaa 100 km Berliinistä suunnilleen etelään. Schadewitzit sijaitsevat naapurilääneissä ('Landkreis'). Molemmat ovat olleet itsenäisiä kuntia (pitäjiä) mutta pinta-alaltaan ja väestöltään hyvin pieninä (varsinkin Suomen mittasuhteisiin verrattuna) kumpikin liitettiin 1990-luvulla viereiseen isompaan kuntaan.

1) Schadewitz (Landkreis Elbe-Elster). Liitetty Schönbornin kuntaan. Eräs Elben latvahaaroista, Kleine Elster -joki virtaa Schadewitzin läpi. Osa Schadewitzista kuuluu useamman kunnan alueelle ulottuvaan luonnonsuojelualueeseen, jonka perusteina ovat maisema-arvojen ja vanhan metsän suojelu. – Kaksi internet-linkkiä alla.
2) Schadewitz (Landkreis Oberspreewald-Lausitz). Liitetty pieneen Kemmenin kaupunkiin, joka sekin on käytännössä hieman suuremman Calaun kaupungin esikaupunki. – Internet-linkki alla.

On hieman erikoista, että kaksi paikkakuntaa, joilla on täsmälleen sama nimi, sijaitsevat näin lähekkäin, ovat pieniä pinta-alaltaan, pieniä väestöltään sekä enemmän tai vähemmän vaatimattomia luonnonarvoiltaan. 'Schadewitz' on saksaksi mukailtu muoto (ja alkuosaltaan käännöskin) alkuperäisestä sorbin/vendinkielisestä sanasta 'Skokowitz'. Paikkakuntien statusta ja imagoa ei suinkaan paranna se, että nimi vapaasti suomennettuna on "Harminpaikka" ('skokow' = 'vahinko, tuho, tappio'; 'itz' = 'paikka, asuinpaikka, seutu')! Jos sukumme eräs esi-isä on todella näiltä paikkakunnilta lähtöisin, ei siis ole syytä ihmetellä hänen poismuuttomotiivejaan!
 

Lähteitä
Sources

Asikainen, Uolevi 2001: Löytöjä Schadewitz-suvusta. – Genos 72: 152.
Toppari, Kirsti 1968: Pari Schadewitz-suvun edustajaa. – Genos 39: 5-9.

http://members.aol.com/BeallComp/wends.htm
http://ski.sorben.com/site/docs/english/index.htm
http://www.sorben-wenden.de
http://www.sorbspirit.de/deutsch.htm

Schadewitz locality 1: http://www.elsterland.de/verzeichnis/objekt.php?mandat=18390
                                http://www.stadt-daten.de/stadt/Schadewitz/infos/23603.php

Schadewitz locality 2: http://www.lausitzer-kreisel.de/orte/schadewitz.htm