
24.11.1966 Filosofian kandidaatin (ja samalla Luonnontieteiden kandidaatin) tutkinto, kasvitiede pääaineena. Helsingin yliopisto. Opiskeluaika 2 vuotta 2 kuukautta.
30.5.1968 Filosofian lisensiaatin tutkinto, kasvitiede pääaineena ja perinnöllisyystiede sivulaudaturoppimääränä. Helsingin yliopisto.
11.9.1969 tohtorinväitöstilaisuus. Helsingin yliopisto.
2.10.1969 väitöskirja "The genus Clitocybe (Agaricales)
in Fennoscandia" hyväksytty. Helsingin yliopisto.
suomi: täydellinen
englanti: erinomainen
ruotsi: erinomainen
saksa: tyydyttävä
Lisäksi venäjän alkeet. Latinaakin taidan sen
verran kuin klassisen kirjallisuuden lajinkuvausten ymmärtämiseen tai tieteelle uusina
kuvattavien taksonien pakollisessa kuvauksessa tarvitaan. Oman alani
tieteellistä tekstiä pystyn kohtuullisesti ymmärtämään toki monella muullakin
kielellä.
Yhteyteni tulevaan työnantajaani, Helsingin yliopistoon syntyi jo 1950-luvun lopulla yhteyksinä silloiseen Kasvitieteen laitokseen ja Kasvimuseoon. Kasvitieteen professori Aarno Kalelalla oli virka-asunto Kaisaniemen laitos- ja museorakennuksessa. Hänen vaimonsa Aili Kalela oli biologian opettajani, jolle kävin näyttämässä herbaariotani ja tenttimässä kasveja. Kasvinharrastajana tutustuin samalla museon henkilökuntaan, lähinnä tohtoreihin Ilmari Hiitonen ja Gunnar Marklund. Nämä yhteydet johtivat edelleen siihen, että talvella 1960 laitoksen professori Mauno J. Kotilainen pyysi minua avustajaksi seuraavan kesän kenttätutkimuksiinsa.
toukokuu-marraskuu 1960 prof. Mauno J. Kotilaisen assistenttina kalliokasvitutkimuksissa Lohjan seudulla.
talvella 1963-1964 museoapulaisena Kasvimuseossa.
kevätlukukaudella 1965 museoapulaisena Kasvimuseossa.
1965 johtanut kasviretkiä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Kasvitieteen perusopetuksen laitoksella.
kevätlukukaudella 1966 museoapulaisena Kasvimuseossa.
lukuvuonna 1966-1967 tarkastanut Kasvitieteen laitoksen opetukseen liittyen oppilasherbaariot.
joulukuu 1966-toukokuu 1967 museoapulaisena Kasvimuseossa.
kesäkuu 1967 maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Kasvitieteen perusopetuksen laitoksella itiökasvikokoelmien järjestelijänä.
1967-1975 Helsingin yliopistossa tutkijana konsistorin myöntämän "poikkeuksellisen lahjakkaiden nuorten tutkijain" (ajoittain puolikkaan) stipendin turvin.
1970-1976 Kasvimuseon itiökasviosaston amanuenssin toimessa (osaksi virkavapaalla).
15.1.1975 nimitetty Helsingin yliopiston sienitieteen dosentiksi (Suomen ensimmäinen ja kauan ainoa tämän alan dosentuuri)
1.9.1975-31.12.1978 Valtion luonnontieteellisen toimikunnan nuoremman tutkijan toimessa.
1.1.1979-31.12.1981 Kasvimuseon itiökasviosaston amanuenssin toimessa (osaksi virkavapaalla).
1.12.1979-30.4.1982 määrätty hoitamaan Kasvimuseon itiökasviosaston museonhoitajan virkaa.
1.5.1982 alkaen nimitettynä Kasvimuseon itiökasviosaston museonhoitajan virkaan. 9.8.1989 virka siirtyi vastaperustetun Luonnontieteellisen keskusmuseon toimintayksikön Kasvimuseon uuteen sieniosastoon. 1.1.1992 alkaen viran nimi muutettiin yli-intendentiksi.
1989-1996 Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon sieniosaston johtaja o.t.o.
1989-1996 Luonnontieteellisen keskusmuseon johtokunnan jäsen.
1.3.2012 alkaen vanhuuseläkkeellä
yli-intendentin tehtävästä.
1965 johtanut kasviretkiä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Kasvitieteen perusopetuksen laitoksella.
lukuvuonna 1966-1967 tarkastanut Kasvitieteen laitoksen opetukseen liittyen oppilasherbaariot.
syyskuussa 1971 2-viikkoisen makrosienikurssin assistenttina Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla.
9.-27.7.1973 Kasvitieteen laitoksen kasvillisuuskurssin assistenttina Lammin biologisella asemalla.
3.-12.9.1973 makrosienikurssin assistenttina Lammin biologisella asemalla.
8-20.7.1974 Kasvitieteen laitoksen kasvillisuuskurssin assistenttina Lammin biologisella asemalla.
1974-1990 syksyisin 2-viikkoisen
laudatur-tason sienikurssin
("syvennetty makrosienituntemus") johtaminen dosenttiopetuksena (paitsi 1974)
Lammin biologisella asemalla.
Tutkimustyöhön keskittymisen mahdollistava Helsingin yliopiston konsistorin myöntämä "poikkeuksellisen lahjakkaiden nuorten tutkijain" stipendi 1.6.1967-31.8.1975 (ajoittain puolikkaana).
1967 E. J. Sariolan Säätiön stipendi.
1965-1966 Helsingin yliopiston puolistipendi.
1965-1966 Helsingin yliopiston opiskeluvälinestipendi.
1966 Suomalaisen Eläin- ja Kasvitieteellisen seuran "Vanamon" stipendi.
1966-1967 Helsingin yliopiston kokostipendi.
1967 Valtion takausstipendi.
1968 Valtion takausstipendi.
1969 Helsingin yliopiston myöntämä väitöskirjan painatus- ja lunastusapuraha.
1969 Valtion luonnontieteellisen toimikunnan stipendi aputyövoiman palkkaamista varten.
1970 Oskar Öflunds Stiftelsen stipendi.
1975 Oskar Öflunds Stiftelsen stipendi.
1975
Jenny ja Antti Wihurin rahaston stipendi.
1965 Helsingin yliopiston biologian ja maantieteen opiskelijain ainejärjestö Symbioosi ry:n pikkujouluissa jaettava tunnustus. Peruste: Toimiminen – kasveihin jo perehtyneenä kurssilaisena – "palkattomana assistenttina" Lammin biologisella asemalla kesällä 1965 pidetyllä kasvillisuuskurssilla.
1966 Helsingin yliopiston pro gradu -palkinto.
1966 Helsingin yliopiston biologian ja maantieteen opiskelijain ainejärjestö Symbioosi ry:n pikkujouluissa jaettava tunnustus. Peruste: "Salamaopiskelija".
1993
Berliinin Teknisessä yliopistossa pidetty 24. "International
Symposium on Essential Oils" äänesti tämän posterin
symposion parhaaksi.
Tutkimus
–
Itse arvioin tieteellisen urani pääsaavutusten olevan sienitaksonomian ja
kasvitaksonomian alojen
–
tiedeyhteisön olennaisilta osin hyväksymät –
tutkimustulokset: katso
Publications ja Novelties.
Tieteelliset museokokoelmat
–
Aloittaessani työt Helsingin yliopiston Kasvimuseon amanuenssina vuoden alussa
1970 oli ensimmäinen haaste sienikokoelmien ahtaus, huononpuoleinen tekninen
kunto sekä lajien ja näytteiden sijoituksessa käytössä ollut vanhentunut
tieteellinen systeemi ja nimistö. Muutamassa vuodessa saatiin nämä seikat
kohtuullisen hyvälle ja ajanmukaiselle tasolle. Toinen tieteellisen kokoelmatyön
alue, jolla koen varsinkin nuorempana saaneeni merkittävästi aikaan on erittäin
suurta tarkkuutta ja monenlaista tietämystä vaatinut – vieläkin kesken oleva –
kokoelmissa olevien, lajien ja sukujen nimistön määräävien tyyppinäytteiden
erikoiskäsittely. Museossamme on huomattava määrä mm. "Suomen sienitieteen isän"
Petter Adolf Karstenin kuvaamien lajien
tyyppimateriaalia. Sen kunnostus, luettelointi sekä käsinkirjoitetun tekstin ja
suomalaisten paikannimien tulkinta on usein ollut ratkaisevan tärkeäksi avuksi
ulkomaisille eri sieniryhmien selvittäjille ja useita laajallekin levinneitä
nimistöllisiä ym. sekaannuksia on täten saatu oikaistuiksi.
Opetus
–
Tärkein opetustehtäväni on
ollut syvennetyn makrosienituntemuksen kaksiviikkoisen kenttäkurssin johtaminen
Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla syksyinä 1974-1990 eli
siis seitsemänätoista perättäisenä lukuvuonna:
Lammin makrosienikurssit.
Yliopistoyhteisöllinen toiminta
–
Helsingin yliopiston Luonnontieteelliseen keskusmuseoon kuuluvan
toimintayksikön
Kasvimuseon sijoitustaistelussa 2000-luvun alussa olin Kasvimuseon
henkilökunnan ja muidenkin tahojen onnistuneeseen lopputulokseen johtaneen
taistelun eturintamassa torjumassa kelvotonta ratkaisuvaihtoehtoa. Aktiivisuutta olen
joutunut osoittamaan myös useissa muissa yliopistomme asioissa, joissa on ilmennyt epäkohtia
ja joissa hyvä hallintotapa tai hyvä henkilöstöpolitiikka usein ovat joutuneet
koetukselle: yliopiston kiinteistöjen eli työpaikkojen palo- ja
murtoturvallisuus, vartiointi ja häiriköinnin ehkäisy, rakennusten (=
työntekijöiden työtilojen) ilmastointi, työtilojen siivous, tonttien talvihuolto,
yliopiston ja laitoksen johdon esittämä tieteellisen henkilökunnan työtehtävien
virheellinen ja korvaukseton olennainen lisääminen (lopputulos onnistunut), työpaikkaruokailu.
Ammattiin liittyvä yhteiskunnallinen toiminta
–
Yleisönvalistusta sieni- ja kasvialalla. Yhtenä kirjoittajana
myrkkysienikirjassa ja
kahdessa sienioppaassa. Eräiden sieniryhmien kirjoittajana yleistajuisessa
"Suursienioppaassa". Tehtäviä Pohjoismaiden suursienifloorassa "Nordic
Macromycetes".
Kirjoittanut yleistajuisia artikkeleita eri sieniryhmistä ja myrkkysienistä alan lehdissä,
myrkkysienistä sanomalehdissäkin. Antanut haastatteluja lehtiin,
radioon ja televisioon. Järjestänyt sieninäyttelyitä ja toiminut oppaana sellaisissa
(esim. kuva yllä!). Kasviartikkeli kotiseututyötä edustavaan "Lohjansaari"-teokseen.
Ohjaajana Luonto-Liitto ry:n koululaisille järjestämällä kasvileirillä.
–
Luonnon- ja ympäristönsuojelun edistämistä. Toiminut kasvi- ja sieniasiatuntijana useissa uhanalaisselvityksissä
(mm. Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto, Lohja, Lammi). Laadin Suomen uhanalaisten
sienten luettelon ensimmäisen version silloin kun maamme uhanalaisten eliöiden
kartoitus alkoi. Paikallisen asiantuntemukseni perusteella
–
yksin tai muiden kanssa
–
olen tehnyt Lohjan, Karkkilan, Lammin ja Äänekosken kuntien alueille luonnonsuojelualueiden perustamisesityksiä,
jotka lähes kaikki ovat myös toteutuneet.
Verkkovaikuttaminen
–
Helsingin yliopiston
Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon sijoitustaistelu 2000-luvun
alussa (ks. yllä) oli paljolti vaikuttamista verkon (varsinkin sähköpostin) välityksellä.
Näin olen toiminut myös eräiden muiden yliopistossa tai työpaikalla ilmenneiden
ongelmien kohdalla (ks. yllä). Olen myös erityisesti sähköpostitoiminnalla
maailmanlaajuisesti tehostanut omieni ja muiden sieniä ja kasveja koskevien tutkimustulosten tunnettavuutta sekä oikaissut virheellistä
tai vanhentunutta tieteellisten nimien käyttöä tutkijoille,
virallisten tahojen tietokannoille, risteyttäjille,
kauppapuutarhoille ja harrastajille (joiltain osin tässä on tavallaan
kyse myös verkko-opetuksesta).
–
Verkkojulkaiseminen:
Olen laatinut sivuston lukuisten
putkilokasvien vähemmän tunnetusta muuntelusta:
Harmaja: Notes on vascular plants (linkki tälle
sivustolle on otettu Ympäristöministeriön verkkosivuille). Joitain
suoranaisempiakin tieteellisiä
tutkimustuloksiani olen julkaissut joko
pelkästään tai aluksi internetissä (esim. artikkeli
Suomen sananjaloista, Pteridium).
Jotain epätavallista Helsingin yliopistossa vv. 1970-1971 toteutetussa virantäyttöprosessissa on täytynyt olla, koska kaksi tunnettua biologia, prof. ja vararehtori (myöhemmin rehtori ja kansleri) Ernst Palmén sekä prof. Risto Tuomikoski – kumpikin omalla kirjelmällään – poikkeuksellisesti katsoi aiheelliseksi asettaa arvovaltansa peliin ja yrittää muuttaa prosessin kulkua. – – – Työnantajan suunnalta, vieläpä akateemisesta yhteisöstä tulevan puliveivauksen kokeminen yliopistouran alussa ei voi olla jäämättä pysyvästi kalvamaan työntekijän psyykeä.
|
Created February 22, 2006. Latest revision May 13, 2012. |