Trias- ja jurakausilla maapallon kasvillisuus muodostui
pääasiassa paljassiemenisistä ja sanikkaisista.
Liitukauden alussa tilanne muuttui: kukkakasvit (eli koppisiemeniset)
syrjäyttivät paljassiemeniset ja ottivat ylivoimaisen
- ja edelleen vallitsevan - valta-aseman maapallon kasvillisuudessa.
Nykyisin kukkakasvilajeja on noin 250.000, kun seuraavaksi
suurimmassa ryhmässä, sammalissa, on noin 25.000
lajia.
Kuvassa liitukautinen fossiili Crednaria denticulata
-kasvista.
Aloitussivulle
• Lopetussivulle • Kuva:
Mikko Heikkinen
|