LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Aleksi Lehikoinen

Intendentti

Vastaan Luomuksessa linnustonseurannan laskennoista ja the Helsinki Lab of Ornithology -ryhmän vetämisestä. Lintututkimukseen olen urautunut vuonna 1987 alkaneen lintuharrastuksen myötä. Aloitin biologian opinnot syksyllä 1999 Helsingin yliopistolla ja graduni merimetson kannankehityksestä ja ravinnosta valmistui vuonna 2003. Jatko-opinnoissani tutkin Helsingin yliopistolla ilmaston ja ravinnon vaikutusta kahdeksan eri lintulajin pesintämenestykseen ja väitöskirjani valmistui keväällä 2009. Luomuksella olen työskennellyt marraskuusta 2009 lähtien.


Tutkimusaiheet

Julkaisut ja aktiviteetit

Tutkimusryhmä


Seuranta ja linnut elinympäristömuutosten indikaattoreina

Elinympäristöt ja niiden laatu muuttuvat jatkuvasti osittain ihmisestä johtuvasta maankäytöstä ja osittain luontaisten prosessien kautta. Maa- ja metsätaloustoimenpiteet, soiden kuivattaminen sekä vesistöjen rehevöityminen ovat esimerkkejä ihmisen aiheuttamista ympäristönmuutoksista. Luontaista ilmiöitä ovat puolestaan metsien normaali sukkessio tai puiden siemensadon vuosivaihtelu. Linnustonseurannan aineistojen avulla ryhmäni tutkii miten lintukannat vaihtelevat ja miten erilaiset ympäristömuutokset vaikuttavat eri elinympäristöissä esiintyvien lintulajien runsauteen. Suomalaiset seurantatiedot ovat osa kansainvälistä seurantaverkostoa ja toimin yhteiseurooppalaisen laskentajärjestön European Bird Census Councilin hallituksessa. Linnuston kokonaistilannetta varten on maailmalla ja Suomessa kehitelty ns. elinympäristökohtaisia tilaindikaattoreita, joissa samassa elinympäristössä esiintyvien lajien kannankehitys on yhdistetty. Projekteihini kuuluu näiden lintuindikaattoreiden kehittely ja päivittäminen.

 

•    FM Purabi Deshpande tutkii väitöskirjassaan lintujen ja vierasperäisten kasvilajien välisiä yhteyksiä
•    FT Päivi Sirkiän post-doc tutkimus käsittelee ympäristötekijöiden roolia ilmiasun vaihtelun säilymisessä luonnonpopulaatioissa 

 

 


 

Linnut muuttuvassa ilmastossa

Ihmisen maankäytöstä johtuvien paikallisten elinympäristöjen muutosten lisäksi globaali ilmastonmuutos vaikuttaa ympäristöön. Ilmaston vaikutus ei ole välttämättä itsenäinen, vaan vaikutukset voivat olla vuorovaikutuksessa muiden elinympäristömuutosten kanssa. Ilmastonmuutos aiheuttaa mm. muutoksia lajien muuton- ja pesinnän ajoittumisessa sekä levinneisyysalueissa. Ryhmäni tutkii mm. mitkä tekijät selittävät lajien välisiä eroja miten voimakkaasti lajit reagoivat muuttuvaan ilmastoon.

•    FM Katja Koskenpato tutkii väitöskirjassaan lehtopöllöjen värimuotojen eroja talvikuolleisuudessa
•    FM Leena Hintsasen väitöskirjaprojekti käsittelee miten suojelualueet voivat puskuroida ilmastonmuutoksen vaikutuksia
•    FT Emma-Liina Marjakankaan tutkii ilmastonmuutoksen vaikutusta lintuyhteisöihin 

 


 

 

Suojelualueet, ympäristömuutokset ja linnusto

Perinteinen tapa suojella luontoa on perustaa suojelualueita. Suojelualueiden tila ei kuitenkaan pysy välttämättä vakaana, vaan laaja-alaisten ympäristömuutosten, kuten rehevöityminen ja ilmastonmuutos, vaikutukset ulottuvat myös usein suojelualueille. Ilmastonmuutos siirtää lajien levinneisyysalueita kohti napa-alueita, mutta suojelualueet ovat paikallaan pysyviä. Tämän takia on erittäin olennaista tutkia mm. hyötyvätkö lajit suojelualueista muuttuvassa ilmastossa. Suojelualueiden paikallisia laadun muutoksia voidaan myös yrittää elvyttää erilaisilla hoitotoimilla. Jotta nämä hoitotoimiin käytössä olevat resurssit käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti, tulee niiden vaikutuksia tutkia.

•    FM Petteri Lehikoinen tutkii väitöskirjaprojektissaan erilaisten miten tehokkaita erilaiset suojelutoimenpiteet ja ympäristönmuutosten vaikutusta linnustoon
•    FT Sanna Mäkeläinen selvittää erilaisten maankäyttöhankkeiden vaikutuksia lintuihin ja liito-oraviin
•    FM Sirke Piiraisen väitöskirja käsittelee lajien uhanalaistumisen syitä
•    Tutkijatohtori Andrea Santangeli tutkii kansainvälisiä suojeluongelmia mm. maataloudessa ja petokonflikteissa


 

Kiehtova lintujen muutto

Valtaosa Suomen linnusta on muuttolintuja eli ne viettävät osan vuodesta pesimäalueiden ulkopuolella. Tämän takia niiden esimerkiksi niiden kannankehitykseen voi vaikuttaa muutokset muutto- tai talvialueilla. Muuttoreittien selvittämiseen on lintuja rengastettu jo pitkään ja moderni tekniikka mahdollistaa myös yksityiskohtaisia joskin kalliimpia mahdollisuuksia seurata lintujen liikkeitä maailmalla (ks. Jari Valkaman tutkimussivut). Lintujen vuosittaiset muuttoajat tai määrät voivat kertoa myös elinympäristömuutoksista ja tutkimuksissani yhdistämällä muuttotietoja esimerkiksi lintujen pesimäaikaisiin levinneisyystietoihin voidaan parantaa kokonaiskäsitystä linnustomuutosten syistä. Tämän lisäksi tutkin myös lintujen muuton perusilmiöitä, jotta voimme ymmärtää siihen vaikuttavia prosesseja paremmin. Huomattava osa muuttolintuaineistosta tulee Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen ylläpitämältä Hangon lintuasemalta, jonka aktiivina toimin.

•    LuK Samuli Haapalainen tutkii gradutyössään miten pesimäaikaisista ja muutonaikaisista seuranta-aineistosta saadut pitkäaikaiset runsaudenmuutokset korreloivat keskenään.


 

 

 

Tohtorikoulutettava Purabi Deshpande tekee väitöskirjaa lintujen ja vieraskasvilajien vuorovaikutuksesta kaupungeissa käyttäen Helsinkiä ja Intian Bangalorea tutkimusympäristöinä. Väitöskirjaa ohjaa Rose Thorogood and Aleksi Lehikoinen. Purabi on laajalti kiinnostunut kaupunkiekologiasta ja ornitologiasta. Hän teki maisteriopintonsa Exeterin yliopistossa Iso-Britanniassa. 

Twitter: @DPurabiD

Tohtorikoulutettava Leena Hintsanen aloitti tutkimusryhmässä syksyllä 2019. Hänen väitöskirjaprojektinsa tutkii ilmastonmuutoksen ja suojelualueiden vaikutuksia linnustoon Pohjois-Amerikassa. Työtä ohjaavat Aleksi Lehikoinen ja Emma-Liina Marjakangas. Aikaisemmin Leena työskenteli Luomuksella Seurantatiimin museoavustajana ja maisterin tutkielman hän teki lokkiyhdyskuntien vaikutuksesta sorsalintujen pesimisympäristön valintaan Helsingin saaristossa. Väitöskirjan ja lintuharrastuksen lisäksi hän ohjaa kuntonyrkkeilyä. Rauhoittuakseen hän suuntaa Etelä-Savon maisemiin tai tekee isoja palapelejä.

Julkaisut ja aktiviiteetit Tuhat-tietokannassa

 

Tohtorikoulutettava Katja Koskenpato aloitti vuonna 2017 väitöskirjatyönsä aiheenaan lehtopöllön värimuotojen erot talviselviytymisessä. Tutkimus liittyy hänen aikaisempaan Pro gradu- työhönsä, jossa hän tutki lehtopöllön värimuotojen eroja höyhenpeitteen lämmöneristyskyvyssä. Katjan ohjaajina toimivat Patrik Karell ja Aleksi Lehikoinen. Väitöskirjatyötä rahoittaa Jenny ja Antti Wihurin säätiö.

Julkaisut ja aktiviteetit Tuhat-tietokannassa

Twitter: @ECCHO_Owl

Tohtorikoulutettava Petteri Lehikoisen väitöskirjaprojektissa tarkastellaan linnuston vasteita erilaisten elinympäristömuutosten paineissa ja suojelutoimenpiteiden tehokkuutta. Projektia rahoittaa Maj ja Tor Nesslingin säätiö. Petteri teki myös pro gradunsa ryhmässä. Gradu tutkielmassaan hän tarkasteli Etelä-Suomen kosteikkojen kunnostustoimenpiteiden vaikutuksia linnustoon yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Petteri on toiminut Luomuksen seurantatiimissä myös museomestarina ja nyt tutkimusvapaalla väitöskirjaprojektin ajan. Hän on aktiivinen rengastaja ja lintuharrastaja ja osallistuu useisiin linnustoseurantoihin. Petteri toimii myös BirdLife Suomen Rariteettikomitean jäsenenä.

Julkaisut ja aktiviteetit Tuhat-tietokannassa

Twitter: @LehikoinenPepe


 

Post-doc Emma-Liina Marjakangas aloitti ryhmässä joulukuussa 2019. Kolmivuotisessa projektissa hän tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia linnustoon Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Projektin tavoitteena on esimerkiksi selvittää, kuinka lintuyhteisöjen vaste muuttuvaan ilmastoon ja maankäyttöön riippuu yhteisön monimuotoisuudesta. Emma on laajasti kiinnostunut yhteisöekologiasta, ihmisen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen sekä luonnonmaantieteestä. Hän väitteli trooppisten lajien vuorovaikutussuhteista Norjan teknis-luonnontieteellisestä yliopistosta vuonna 2019. Vapaa-ajallaan Emma pelaa jalkapalloa, opettelee uusia kieliä ja liikkuu luonnossa.

Julkaisut Google scholarissa

Twitter: @EmmaMarjakangas

Post-doc Sanna Mäkeläinen selvittää maakäyttöhankkeiden vaikutuksia linnustoon ja liito-oravaan hyödyntämällä ympäristövaikutusten arviointeja (YVA) kolmivuotisessa projektissa, jota rahoittaa Koneen säätiö. Hankkeen aikana kootaan yhteen tietoa etenkin suomalaisista YVA-hankkeista ja verrataan yksilöiden ja lajien runsauksia ja kehityssuuntia hankealueiden ja niitä ympäröivien alueiden välillä. Sanna on väitellyt ihmisen muokkaaman metsämaiseman vaikutuksesta liito-oravaan Helsingin yliopistosta vuonna 2016. Toimiston ulkopuolella aika kuluu koiran kanssa ulkoillessa ja enenevissä määrin erilaisissa koiraharrastuslajeissa, välillä myös lintuharrastuksen parissa.

Julkaisut ja aktiviteetit Tuhat-tietokannassa

Twitter: @SannaMkelinen

Tohtorikoulutettava Sirke Piirainen tutkii mitkä ilmastonmuutokseen ja maankäyttöön liittyvät tekijät vaikuttavat uhanalaisten lintulajien populaatioihin ja niiden riskiin tulla uhanalaisiksi. Sirke yrittää väitöskirjassaan myös ennustaa mitkä tällä hetkellä yleiset lajit saattavat uhanalaistua tulevaisuudessa ja millä keinoilla uhanalaisten lajien suojelua voitaisiin tehostaa. Väitöskirjaa ohjaa Jari Valkama, Markus Piha ja Aleksi Lehikoinen. Sirke valmistui maisteriksi vuonna 2014 Helsingin yliopistosta. Hän teki gradunsa Keniassa, tutkien keltasäihkybulbulin yhteispesintäkäyttäytymistä. Valmistumisen jälkeen Sirke lisäkouluttautui paikkatieto-osaajaksi ja suoritti neljän kuukauden harjoittelun Luomuksella, työskennellen Jari Valkaman opastuksella monien paikkatietotehtävien parissa. Jos Sirkeä ei löydy toimistolta, on hän ulkona joko juoksemassa, maastopyöräilemässä, hiihtämässä tai melomassa.

Julkaisut ja aktiviteetit tuhat-tietokannassa

Twitter: @PiirainenSirke

Post-doc Andrea Santangeli aloitti ryhmässä tammikuussa 2015 Suomen Akatemian rahoituksella. Andrean tutkimuksen pääaihe on miten ilmastonmuutos vaikuttaa linnustoon suojelualueilla ja näiden ulkopuolella ja voivatko suojelualueet lieventää ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia. Andrean tutkimussuuntauksena on parantaa suojelutoimintaa arvioimalla suojelutoimenpiteiden vaikuttavuutta. Hän väitteli vuonna 2013 ja teki post-doc tutkimusta suojelustrategioista Atte Moilasen ryhmässä Helsingin yliopistossa. Korppikotkat ovat hänen lempi linturyhmänsä, ja hänellä on myös käynnissä korppikotkaprojekti Namibiassa.

Julkaisut ja aktiviteetit Tuhat-tietokannassa

Twitter: @and_san_vult

Post-doc Päivi Sirkiä aloitti tutkimuskoordinaattorina seurantatiimissä syyskuussa 2014 (elokuulle 2019 asti). Ensimmäiset kaksi vuotta hän työskentelee oman tutkimusprojektinsa parissa selvittäen ympäristötekijöiden roolia ilmiasun vaihtelun säilymisessä luonnonpopulaatioissa. Näissä tutkimuksissa mallilajeina ovat kirjo- ja sepelsieppo. Tutkimusta rahoittaa tällä hetkellä Suomen Akatemia (9/2013–2017). Päivi väitteli Turun yliopistosta 2011 ja on tämän jälkeen työskennellyt tutkijana Turun ja Uppsalan yliopistoissa. Vapaa-aika vierähtää pitkälti lintujen ja muun luonnon parissa.

Julkaisut ja aktiviteetit Tuhat-tietokannassa

Twitter: @PMSirkia

 

Ryhmästä lähteneet

Ulisses Camargo tutki lajien yhteisöekologiaa äänten automaattisen tunnistamisen avulla 2018-2019. 

Julkaisut ja aktiviteetit Tuhat-tietokannassa

Sara Fraixedas Nuñez teki väitöskirjansa ryhmässä vuosina 2013-2017 aiheena lintujen käyttö elinympäristön indikaattoreina. Lue lisää Saran tutkimuksista.

 

Juan Gallego teki kandityönsä ryhmässä opiskellessaan Helsingin yliopistossa vuoden Erasmus rahoituksella syksystä 2014 ja kevääseen 2015. Työssään hän selvitti eri puulajien siemensadon alueellista ja ajallista synkroniaa ja miten tämä on yhteydessä eri lintulajien talviaikaiseen esiintymiseen. Lue julkaistu artikkeli.

 

 Petteri Hauta-ahon lintujen dispersaalietäisyyksiä käsittelevä Pro gradutyö valmistui ryhmässä vuonna 2018.

 

Post-doc-tutkija Edward Kluen työskenteli etenkin pesäkorttiaineiston parissa. Lue lisää Edin tutkimustoiminnasta.

Julkaisut ja aktiviteetit Tuhat-tietokannassa

 

Maisteriopiskelija Valtteri Lehdon teki Pro gradu -työn HelLO -ryhmässä 2018-2019. Tutkielman aihe oli 'Lämpötilan ja elinympäristön laadun vaikutus lintujen selviytymiseen talvesta'. 

 

Kalle Meller väitteli ryhmässä keväällä 2016 aiheena ilmastonmuutos ja lintumäärien vaihtelu.

Julkaisut ja aktiviteetit TUHAT tietokannassa


 

Juuli Paanasen metsälintujen alueellisia kannanmuutoksien vaihtelua tutkiva Pro gradu-työ valmistui ryhmässä vuonna 2017.

 

Post-doc Diego Pavon Jordan teki väitöskirjansa ryhmässä 2013-2017 aiheensa on ilmaston vaikutus vesilintujen populaatiodynamiikkaan, levinneisyysmuutoksiin ja suojelustilanteeseen. Hän jatkoi post-doc tutkijana ryhmässä vuoden 2018 loppuun asti.

Julkaisut ja aktiviteetit Tuhat-tietokannassa

Twitter: @DPavonJordan

Miia Pietiläisen pöllöjen muuttokäyttäytymistä suhteessa pikkunisäkästilanteeseen käsittelevä Pro gradu-työ valmistui vuonna 2017.


 

Dominique Potvin työskenteli post-docina ryhmässä tammikuusta syyskuuhun 2015. Hän selvitti lintujen talviaikaisia levinneisyysaluemuutoksia rengaslöytöjen avulla Suomen Akatemian rahoituksella.

Julkaisut ja aktiviteetit ResearchGate-tietokannassa

Twitter: @silvereyedoc

 

Maisteriopiskelija Aapo Salmela aloitti Pro gradu-projektinsa HelLO:ssa loppuvuodesta 2015. Työn tarkoituksena on tutkia, ovatko lämpötilan muutokset vaikuttaneet Suomen lintuyhteisön lajien runsaussuhteisiin. Salmela on helsinkiläinen biologi ja aktiivinen lintuharrastaja.

 

Jarkko Santaharjun teki ryhmässä Pro gradu-työnsä, joka koski sukupuolten välistä syysmuutonajoittumista varpuslinnuilla, ja Jarkko käytti aineistonaan Hangon lintuaseman rengastustietoja. Jarkko on aktiivinen lintujen rengastaja ja valokuvaaja, ja hallitsee lajintuntemusta myös muilla taksoneilla, kuten kasveilla, hyönteisillä ja käävillä. 

Julkaisut Tuhat-tietokannassa

 

 

Maisteriopiskelija Maria Tiusasen Pro gradu -työ 'Suojelualueiden merkitys lintuyhteisöissä ilmenevien ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisessä' valmistui keväällä 2018. 


 

Maisteriopiskelija Ari Turulan 'Talvisten lintuyhteisöjen muutokset Suomessa' gradutyö valmistui ryhmässä 2019.  


 

Post-doc Kaisa Välimäki työskenteli post-docina ryhmässä Koneen säätiön rahoittamassa linnustoa ja ilmastonmuutosta käsittelevässä tutkimusprojektissa 2013 - 2015. Hänen tutkimuksensa keskittyy ilmastonmuutoksen ja lintujen ja nisäkkäiden levinneisyyden muutoksen tarkasteluun. 

Julkaisut ja aktiviteetit Tuhat-tietokannassa

Twitter: @vulppi

Sivun vastuuhenkilö: 
Aleksi Lehikoinen
15.12.2019