LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Aleksi Lehikoinen

Akatemiatutkija

Vastaan Luomuksessa linnustonseurannan laskennoista ja the Helsinki Lab of Ornithology -ryhmän vetämisestä. Tällä hetkellä toimin Suomen Akatemian rahoittamana akatemiatutkijana elokuuhun 2019 asti. Lintututkimukseen olen urautunut vuonna 1987 alkaneen lintuharrastuksen myötä. Aloitin biologian opinnot syksyllä 1999 Helsingin yliopistolla ja graduni merimetson kannankehityksestä ja ravinnosta valmistui vuonna 2003. Jatko-opinnoissani tutkin Helsingin yliopistolla ilmaston ja ravinnon vaikutusta kahdeksan eri lintulajin pesintämenestykseen ja väitöskirjani valmistui keväällä 2009. Luomuksella olen työskennellyt marraskuusta 2009 lähtien.


Tutkimusaiheet

Julkaisut ja aktiviteetit

Tutkimusryhmä


Linnut elinympäristömuutosten indikaattoreina

Elinympäristöt ja niiden laatu muuttuvat jatkuvasti osittain ihmisestä johtuvasta maankäytöstä ja osittain luontaisten prosessien kautta. Maa- ja metsätaloustoimenpiteet, soiden kuivattaminen sekä vesistöjen rehevöityminen ovat esimerkkejä ihmisen aiheuttamista ympäristönmuutoksista. Luontaista ilmiöitä ovat puolestaan metsien normaali sukkessio tai puiden siemensadon vuosivaihtelu. Linnustonseurannan aineistojen avulla ryhmäni tutkii miten lintukannat vaihtelevat ja miten erilaiset ympäristömuutokset vaikuttavat eri elinympäristöissä esiintyvien lintulajien runsauteen. Suomalaiset seurantatiedot ovat osa kansainvälistä seurantaverkostoa ja toimin yhteiseurooppalaisen laskentajärjestön European Bird Census Councilin hallituksessa. Linnuston kokonaistilannetta varten on maailmalla ja Suomessa kehitelty ns. elinympäristökohtaisia tilaindikaattoreita, joissa samassa elinympäristössä esiintyvien lajien kannankehitys on yhdistetty. Projekteihini kuuluu näiden lintuindikaattoreiden kehittely ja päivittäminen.

•    FM Katja Koskenpato tutkii väitöskirjassaan lehtopöllöjen värimuotojen eroja talvikuolleisuudessa
•    FT Päivi Sirkiän post-doc tutkimus käsittelee ympäristötekijöiden roolia ilmiasun vaihtelun säilymisessä luonnonpopulaatioissa 

 


 

Linnut muuttuvassa ilmastossa

Ihmisen maankäytöstä johtuvien paikallisten elinympäristöjen muutosten lisäksi globaali ilmastonmuutos vaikuttaa ympäristöön. Ilmaston vaikutus ei ole välttämättä itsenäinen, vaan vaikutukset voivat olla vuorovaikutuksessa muiden elinympäristömuutosten kanssa. Ilmastonmuutos aiheuttaa mm. muutoksia lajien muuton- ja pesinnän ajoittumisessa sekä levinneisyysalueissa. Ryhmäni tutkii mm. mitkä tekijät selittävät lajien välisiä eroja miten voimakkaasti lajit reagoivat muuttuvaan ilmastoon.

•    Post-doc Diego Pavon tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia talvisiin linnustomuutoksiin Suomessa ja Euroopassa
•    LuK Aapo Salmela tutkii gradutyössää miten Suomen pesimälintuyhteisö reagoi muuttuvaan ilmastoon
•    LuK Ari Turula tutkii gradutyössää miten talvinen suomalainen lintuyhteisö reagoi muuttuvaan ilmastoon 


 

•    Tutkijatohtori Andrea Santangeli tutkii kansainvälisiä suojeluongelmia mm. maataloudessa ja petokonflikteissa

 

Suojelualueet, ympäristömuutokset ja linnusto

Perinteinen tapa suojella luontoa on perustaa suojelualueita. Suojelualueiden tila ei kuitenkaan pysy välttämättä vakaana, vaan laaja-alaisten ympäristömuutosten, kuten rehevöityminen ja ilmastonmuutos, vaikutukset ulottuvat myös usein suojelualueille. Ilmastonmuutos siirtää lajien levinneisyysalueita kohti napa-alueita, mutta suojelualueet ovat paikallaan pysyviä. Tämän takia on erittäin olennaista tutkia mm. hyötyvätkö lajit suojelualueista muuttuvassa ilmastossa. Suojelualueiden paikallisia laadun muutoksia voidaan myös yrittää elvyttää erilaisilla hoitotoimilla. Jotta nämä hoitotoimiin käytössä olevat resurssit käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti, tulee niiden vaikutuksia tutkia.

 

•    FM Petteri Lehikoinen tutkii väitöskirjaprojektissaan erilaisten miten tehokkaita erilaiset suojelutoimenpiteet ja ympäristönmuutosten vaikutusta linnustoon
•    FT Kalle Meller selvittää lajitiedon perusteella minne tuulivoimaa olisi turvallisinta rakenta lintujen kannalta
•    FM Sirke Piiraisen väitöskirja käsittelee lajien uhanalaistumisen syitä
•    Tutkijatohtori Andrea Santangeli tutkii kansainvälisiä suojeluongelmia mm. maataloudessa ja petokonflikteissa
•    LuK Maria Tiusanen tarkastelee gradu-työssään voivatko suojelualueet puskuroida ilmastonmuutoksen negatiivisia linnustonvaikutuksia. 


 

Kiehtova lintujen muutto

Valtaosa Suomen linnusta on muuttolintuja eli ne viettävät osan vuodesta pesimäalueiden ulkopuolella. Tämän takia niiden esimerkiksi niiden kannankehitykseen voi vaikuttaa muutokset muutto- tai talvialueilla. Muuttoreittien selvittämiseen on lintuja rengastettu jo pitkään ja moderni tekniikka mahdollistaa myös yksityiskohtaisia joskin kalliimpia mahdollisuuksia seurata lintujen liikkeitä maailmalla (ks. Jari Valkaman tutkimussivut). Lintujen vuosittaiset muuttoajat tai määrät voivat kertoa myös elinympäristömuutoksista ja tutkimuksissani yhdistämällä muuttotietoja esimerkiksi lintujen pesimäaikaisiin levinneisyystietoihin voidaan parantaa kokonaiskäsitystä linnustomuutosten syistä. Tämän lisäksi tutkin myös lintujen muuton perusilmiöitä, jotta voimme ymmärtää siihen vaikuttavia prosesseja paremmin. Huomattava osa muuttolintuaineistosta tulee Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen ylläpitämältä Hangon lintuasemalta, jonka toisena asemanhoitajana toimin.

•    LuK Petteri Hauta-aho tutkii rengastustietojen perusteella lintujen dispersaalietäisyyksiä


 

 

 

Maisteriopiskelija Petteri Hauta-aho aloitti Pro gradu-projektinsa keväällä 2017. Työn aiheena on lintujen dispersaalikyvyn vaikutus lajien levinneisyysaluemuutoksiin. Petterin vapaa-aika kuluu lintuharrastuksen parissa.

 

Tohtorikoulutettava Katja Koskenpato aloitti vuonna 2017 väitöskirjatyönsä aiheenaan lehtopöllön värimuotojen erot talviselviytymisessä. Tutkimus liittyy hänen aikaisempaan Pro gradu- työhönsä, jossa hän tutki lehtopöllön värimuotojen eroja höyhenpeitteen lämmöneristyskyvyssä. Katjan ohjaajina toimivat Patrik Karell ja Aleksi Lehikoinen. Väitöskirjatyötä rahoittaa Jenny ja Antti Wihurin säätiö.

Julkaisut ja aktiviteetit Tuhat-tietokannassa

Tohtorikoulutettava Petteri Lehikoisen väitöskirjaprojekti käsittelee linnustonsuojelua elinympäristömuutoksessa, missä tarkastellaan linnuston vasteita erilaisten elinympäristömuutosten paineessa ja suojelutoimenpiteiden tehokkuutta. Projektia rahoittaa Maj ja Tor Nesslingin säätiö. Petteri teki myös pro gradunsa ryhmässä. Gradu tutkielmassaan hän tarkasteli Etelä-Suomen kosteikkojen kunnostustoimenpiteiden vaikutuksia linnustoon yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Petteri on toiminut Luomuksen seurantatiimissä myös museomestarina ja nyt tutkimusvapaalla väitöskirjaprojektin ajan. Hän on aktiivinen rengastaja ja lintuharrastaja ja osallistuu useisiin linnustoseurantoihin. Petteri toimii myös BirdLife Suomen Rariteettikomitean jäsenenä.

Julkaisut ja aktiviteetit Tuhat-tietokannassa


 

Post-doc Kalle Meller koordinoi tällä hetkellä Suomen petolintuseurantaa. Hänen ilmastonmuutoksen linnustovaikutuksia tutkiva väitöskirja valmistui ryhmässä huhtikuussa 2016. Hän tutki miten ilmasto vaikuttaa eri lajien pesintään, syysmuuttoon ja talvehtimiseen. Meller suoritti myös maisteriopintonsa Helsingin yliopistolla ja tutki Pro gradu- työssään viirupöllöjen pesimäaikaista käyttäytymistä. Hän on aktiivinen lintuharrastaja ja on osallistunut lisäksi lukuisiin lintu- ja perhoslaskentoihin eri puolella Suomea.

Julkaisut ja aktiviteetit Tuhat-tietokannassa


 

Post-doc Diego Pavon Jordan teki väitöskirjansa ryhmässä 2013-2017 aiheensa on ilmaston vaikutus vesilintujen populaatiodynamiikkaan, levinneisyysmuutoksiin ja suojelustilanteeseen. Hänen nykyinen post-doc tutkimus koskee lintuyhteisöjen muutoksia ilmaston muuttuessa. Diego on valmistunut Alicanten yliopistosta Espanjasta ja tutki lopputyössään käärmekotkan muuttokäyttäytymistä ja habitaatin valintaa suojelunäkökulmasta. Hän liittyi 2010 Helsingin yliopiston Bird Ecology Unit:iin, jossa työskenteli projektissa 'Climate-driven changes in the predator-prey community in southern Finland' Jon Brommerin ja Hannu Pietiäisen ohjauksessa.

Julkaisut ja aktiviteetit Tuhat-tietokannassa

Tohtorikoulutettava Sirke Piirainen tutkii mitkä ilmastonmuutokseen ja maankäyttöön liittyvät tekijät vaikuttavat uhanalaisten lintulajien populaatioihin ja niiden riskiin tulla uhanalaisiksi. Sirke yrittää väitöskirjassaan myös ennustaa mitkä tällä hetkellä yleiset lajit saattavat uhanalaistua tulevaisuudessa ja millä keinoilla uhanalaisten lajien suojelua voitaisiin tehostaa. Väitöskirjaa ohjaa Jari Valkama, Markus Piha ja Aleksi Lehikoinen. Sirke valmistui maisteriksi vuonna 2014 Helsingin yliopistosta. Hän teki gradunsa Keniassa, tutkien keltasäihkybulbulin yhteispesintäkäyttäytymistä. Valmistumisen jälkeen Sirke lisäkouluttautui paikkatieto-osaajaksi ja suoritti neljän kuukauden harjoittelun Luomuksella, työskennellen Jari Valkaman opastuksella monien paikkatietotehtävien parissa. Jos Sirkeä ei löydy toimistolta, on hän ulkona joko juoksemassa, maastopyöräilemässä, hiihtämässä tai melomassa.

Julkaisut ja aktiviteetit tuhat-tietokannassa

Maisteriopiskelija Aapo Salmela aloitti Pro gradu-projektinsa HelLO:ssa loppuvuodesta 2015. Työn tarkoituksena on tutkia, ovatko lämpötilan muutokset vaikuttaneet Suomen lintuyhteisön lajien runsaussuhteisiin. Salmela on helsinkiläinen biologi ja aktiivinen lintuharrastaja.

 

Post-doc Andrea Santangeli aloitti ryhmässä tammikuussa 2015 Suomen Akatemian rahoituksella. Andrean tutkimuksen pääaihe on miten ilmastonmuutos vaikuttaa linnustoon suojelualueilla ja näiden ulkopuolella ja voivatko suojelualueet lieventää ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia. Andrean tutkimussuuntauksena on parantaa suojelutoimintaa arvioimalla suojelutoimenpiteiden vaikuttavuutta. Hän väitteli vuonna 2013 ja teki post-doc tutkimusta suojelustrategioista Atte Moilasen ryhmässä Helsingin yliopistossa. Korppikotkat ovat hänen lempi linturyhmänsä, ja hänellä on myös käynnissä korppikotkaprojekti Namibiassa.

Julkaisut ja aktiviteetit Tuhat-tietokannassa

Post-doc Päivi Sirkiä aloitti tutkimuskoordinaattorina seurantatiimissä syyskuussa 2014 (elokuulle 2019 asti). Ensimmäiset kaksi vuotta hän työskentelee oman tutkimusprojektinsa parissa selvittäen ympäristötekijöiden roolia ilmiasun vaihtelun säilymisessä luonnonpopulaatioissa. Näissä tutkimuksissa mallilajeina ovat kirjo- ja sepelsieppo. Tutkimusta rahoittaa tällä hetkellä Suomen Akatemia (9/2013–2017). Päivi väitteli Turun yliopistosta 2011 ja on tämän jälkeen työskennellyt tutkijana Turun ja Uppsalan yliopistoissa. Vapaa-aika vierähtää pitkälti lintujen ja muun luonnon parissa.

Julkaisut ja aktiviteetit Tuhat-tietokannassa

Maisteriopiskelija Maria Tiusanen on maisterivaiheen opiskelija ja aloitti graduprojektinsa ryhmässä kesällä 2017. Työ tarkastelee ilmastonmuutoksen vaikutusta suojelualueiden lintuyhteisöön. Tarkoituksena on selvittää ovatko suojelualueet pystyneet vähentämään ilmastonmuutoksesta aiheutuneita muutoksia lintuyhteisöissä viimeisten vuosikymmenten aikana. Maria opiskelee pääaineenaan ympäristöekologiaa Helsingin yliopistossa.


 

Maisteriopiskelija Ari Turula selvittää gradutyössään lintuyhteistön muutoksia talvella hyödyntäen talvilintulaskentojen pitkiä aikasarjoja. Helsingissä ekologian ja evoluutiobiologian maisteriopintoja tekevä Turula suoritti kandidaatin tutkinnon Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Turula on tehnyt erilaisia luontokartoituksia kuten esim. liito-oravan seurantakartoituksia monilla eri paikkakunnilla. Vapaa-ajalla hän harrastaa lintuja, luonnossa liikkumista ja parkouria.


 

 

Ryhmästä lähteneet

Sara Fraixedas Nuñez teki väitöskirjansa ryhmässä vuosina 2013-2017 aiheena lintujen käyttö elinympäristön indikaattoreina. Lue lisää Saran tutkimuksista.

 

Post-doc-tutkija Edward Kluen työskenteli etenkin pesäkorttiaineiston parissa. Lue lisää Edin tutkimustoiminnasta.

Julkaisut ja aktiviteetit Tuhat-tietokannassa

 

Juuli Paanasen metsälintujen alueellisia kannanmuutoksien vaihtelua tutkiva Pro gradu-työ valmistui ryhmässä vuonna 2017.

 

Miia Pietiläisen pöllöjen muuttokäyttäytymistä suhteessa pikkunisäkästilanteeseen käsittelevä Pro gradu-työ valmistui vuonna 2017.


 

Post-doc Kaisa Välimäki työskenteli post-docina ryhmässä Koneen säätiön rahoittamassa linnustoa ja ilmastonmuutosta käsittelevässä tutkimusprojektissa 2013 - 2015. Hänen tutkimuksensa keskittyy ilmastonmuutoksen ja lintujen ja nisäkkäiden levinneisyyden muutoksen tarkasteluun. 

Julkaisut ja aktiviteetit Tuhat-tietokannassa

Juan Gallego teki kandityönsä ryhmässä opiskellessaan Helsingin yliopistossa vuoden Erasmus rahoituksella syksystä 2014 ja kevääseen 2015. Työssään hän selvitti eri puulajien siemensadon alueellista ja ajallista synkroniaa ja miten tämä on yhteydessä eri lintulajien talviaikaiseen esiintymiseen.

 

Dominique Potvin työskenteli post-docina ryhmässä tammikuusta syyskuuhun 2015. Hän selvitti lintujen talviaikaisia levinneisyysaluemuutoksia rengaslöytöjen avulla Suomen Akatemian rahoituksella.

Julkaisut ja aktiviteetit ResearchGate-tietokannassa

 

Jarkko Santaharjun teki ryhmässä pro gradu-työnsä, joka koski sukupuolten välistä syysmuutonajoittumista varpuslinnuilla, ja Jarkko käytti aineistonaan Hangon lintuaseman rengastustietoja. Jarkko on aktiivinen lintujen rengastaja ja valokuvaaja, ja hallitsee lajintuntemusta myös muilla taksoneilla, kuten kasveilla, hyönteisillä ja käävillä. 

Julkaisut Tuhat-tietokannassa

 

 

Sivun vastuuhenkilö: 
Aleksi Lehikoinen
5.12.2017