LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Arosuohaukat

Arosuohaukkanaaraat Potku, Letto ja Selja
Arosuohaukkanaaras Selja. Kuva: Taavetti Rautio

Suomessa on asennettu vuosina 2015–2018 yhteensä kolme seurantalähetintä pesiville arosuohaukkanaaraille. Ensimmäinen lähetinlinnuista, Potku, pesi Utajärven Potkun kylän lähettyvillä kesällä 2015. Potkun lähetin toimi kaksi vuotta, jona aikana se kävi kaksi kertaa talvehtimassa eteläisessä Mauritaniassa. Talvehtimisalueelleen Potku lensi läntisen Euroopan halki ja ylitti Välimeren Gibraltarin lähettyviltä niin syksyllä kuin keväälläkin. Kesällä 2016 Potku yritti pesiä Käsivarren Lapissa, mutta pesintä tuhoutui haudontavaiheessa.  Kesäksi 2017 Potku katosi Arkangelin seudulle Luoteis-Venäjälle eikä siitä ole sen koomin kuultu.

Järjestyksessä toinen seurantalähetin asennettiin heinäkuun alussa 2017 Lumijoella Liminganlahden rantamaisemissa pesineelle naaraalle. Tämä lintu nimettiin monivuotisen reviiriin mukaan Letoksi. Alun perin Letto oli rengastettu pesivänä naaraana samoilla seuduin kesällä 2014. Kesällä 2017 Letto sai ilmojen teille neljä poikasta – ja lähti itse poikasten itsenäistyttyä Lappiin! Syysmuuton seuraaminen jäi lyhyeksi, sillä Letto jäi aamuyöllä 8.9. Puolassa ilmeisesti pedon saaliiksi ja menehtyi.

Viimeisin lähetin asennettiin 1.7.2018 Siikajoen Saarikoskella. Linnun pesimäpaikan, Seljänkankaan, mukaan Seljaksi nimetty sai kolme poikasta lentoon heinäkuun toisella viikolla ja jätti pesimäreviirinsä 28.7. Suomen länsirannikolle suunnaten.

Arosuohaukka (Circus macrourus) on Suomessa harvinainen, erittäin uhanalaiseksi luokiteltu pesimälaji. Pääasiassa Venäjän ja Kazakstanin aroilla pesiviä arosuohaukkoja on koko maailmassakin tutkittu vain vähän. Lähettimien avulla saadaan tietoa lajin pesimäreviirin käytöstä ja pesinnän jälkeisestä välimuutosta sekä erityisesti sen varsinaisista syys- ja kevätmuuttoreiteistä ja talvehtimisalueista. Viime vuosina mm. Ranskassa ja Espanjassa yleistyneet talviaikaiset havainnot lajista antavat olettaa, että osa Suomen arosuohaukoista suuntaan tunnetun itäisen muuttoreitin sijaan Lounais-Eurooppaan. Potkun muuttoaikaiset paikannukset ovat osoittaneet oletuksen oikeaksi.

Arosuohaukkanaaras Potku Potkun lähettimen asensivat oululainen rengastaja Ari-Pekka Auvinen ja Kazakstanissa aiemmin arosuohaukkoja tutkinut ranskalainen petolintututkija Julien Terraube. Leton ja Seljan lähettimien asennuksesta vastasivat Auvinen ja rovaniemeläinen rengastaja Olli-Pekka Karlin. Lähetin käyttää paikannuksiin GPS-tekniikkaa ja lähettää kertyneet tiedot päivittäin tekstiviestinä GSM-verkon kautta. Aurinkopaneelilla varustettu laite painaa 17 grammaa ja se on kiinnitetty teflonnauhalla ”repuksi” linnun selkään.

Potkun lähettimen rahoitti Beatriz Arroyon tutkimusryhmä Instituto de Investigación en Recursos Cinegéticosista Madridista ja Leton lähettimen suomalaiset lintuharrastajat tarkoitusta varten tehdyn keräyksen tuotolla. Seljan lähetintä varten saatiin apuraha Suomen Luonnonsuojelun Säätiöltä.

Toisin kuin Kazakstanissa, Suomessa arosuohaukat ovat ainakin jossain määrin pesimäpaikkauskollisia. Letto oli tästä hyvä esimerkki.  Kuitenkin osa linnuista vaikuttaisi pesivän myyrätilanteen mukaan milloin missäkin. Tämä taasen on ollut Potkun strategia.

Tervetuloa seuraamaan arosuohaukkanaaraiden matkaa, saat ainutlaatuista tietoa Suomen uuden pesimälajin käyttäytymisestä!

 

Arosuohaukkanaaras Letto Arosuohaukka Leton poikaset


Sivun vastuuhenkilö: 
Teksti: Ari-Pekka Auvinen, kuvat: Ari-Pekka Auvinen, Sivunhallinta: Markus Piha
27.8.2018