LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Elämää maaperässä

Maaperäeläimiä.

Neliömetrillä miljoonia

Maaperä on yksi maailman lajirikkaimmista ekosysteemeistä. Metsämaassa elää maaperäkarikkeen joukossa mikroskooppisen pieniä maaperäeläimiä, kuten maaperäpunkkeja, hyppyhäntäisiä, sukkulamatoja ja hämähäkkejä. Neliömetriltä metsämaata löytää jopa 800 000 sukkulamatoa, 300 000 sammal- ja petopunkkia, 300 000 hyppyhäntäistä, sekä useita tuhansia tai kymmeniä muita eläimiä kuten hämähäkkejä, tuhatjalkaisia ja kovakuoriaisia. Näin ollen maaperässä vipeltää neliömetrillä jopa miljoonia eläimiä!

Maaperäeläimistä yksilökooltaan pienimpiä mikrofaunan (alle 0,1mm) edustajia ovat alkueliöt ja sukkulamadot. Näitä suurempia mesofaunan (0,1-2mm) edustajia ovat hyppyhäntäiset, sammal- ja petopunkit. Makrofaunaan (yli 2mm) taas kuuluvat näitä suuremmat eläimet kuten hämähäkit, kovakuoriaiset ja lierot. Monet maaperäeläimistä ovat niin pieniä, että niitä on vaikea nähdä paljain silmin. Tällöin tutkimusvälineenä voidaan käyttää mikroskooppia tai suurennuslasia, jolloin aukeaa maaperän lähes salainen elämä.

Ravintoverkkoja ja ekosysteemipalveluja

Maaperäeläimillä on niiden runsauden ja lajirikkauden vuoksi hyvin tärkeä rooli maaperän ravinteiden kierrossa ja karikkeen hajotuksessa. Maaperän primäärihajottajia ovat sienet ja bakteerit, jotka käyttävät ravintonaan orgaanista kuollutta kasvimateriaalia, kuten puiden pudonneita lehtiä. Maaperän sekundaarihajottajat, kuten sukkulamadot, sammalpunkit, hyppyhäntäiset ja lierot taas käyttävät ravintonaan kasviainesta sekä sienirihmastoa ja bakteereita. Maaperässä elää myös petoja, kuten petopunkkeja ja hämähäkkejä, jotka saalistavat ravinnokseen itseään pienempiä eläimiä kuten sammalpunkkeja ja hyppyhäntäisiä. Näin ollen maaperäeläimet ovat myös metsäekosysteemien ravintoketjujen perusta.

Maaperäorganismien yhteistoiminta siis pilkkoo kuollutta kasviainesta pienemmäksi eli syntyy multaa ja samalla ravinteet kiertävät. Toisin sanoen maaperäeläimet vapauttavat orgaaniseen ainekseen sitoutuneet ravintoaineet, kuten hiilen, typen ja fosforin, jälleen epäorgaaniseen muotoon kasvien käytettäväksi. Tätä maaperälajiston hajotus- ja ravinteiden kierrätystoimintaa kutsutaan ekosysteemipalveluksi. Tämän lisäksi maaperäeläimistö tarjoaa myös muita ekosysteemipalveluja; ne ilmastavat ja muokkaavat maaperän rakennetta kaivamalla käytäviä, niiden toiminta vaikuttaa maaperän vedenpidätyskykyyn, ne levittävät bakteereja ja sieni-itiöitä, sekä esimerkiksi ulosteillaan liimaavat yhteen maaperäpartikkeleja, jolla on suuri merkitys maaperän viljavuudelle. Ekosysteemipalvelut ovat ihmisen hyvinvointia edistäviä luonnon toimintoja, jotka saadaan luonnosta ilmaiseksi.

Maaperälajisto on ”köyhän miehen sademetsä”

Maaperää on alettu kutsua sen eläimistön runsauden ja lajirikkauden vuoksi ”köyhän miehen sademetsäksi”, joka kuvaa hyvin tätä tärkeää elinympäristöä. Aivan kuten trooppisten sademetsienkin lajisto on vielä valtaosin tuntematonta, on maaperälajistokin yhä hyvin heikosti tunnettu. Toisaalta Suomen lajisto kuitenkin tunnetaan moniin muihin maihin verrattuna suhteellisen hyvin. Suomessa esiintyvään maaperälajistoon kuuluu 350 sammalpunkkilajia, 450 petopunkkilajia ja 250 hyppyhäntäislajia. Suomessa esiintyy myös 650 hämähäkkilajia ja 3800 kovakuoriaislajia, joista osa elää maaperässä, mutta näitä elää muissakin elinympäristöissä. Maaperässä elää myös muita lajimäärältään pienempiä ryhmiä kuten lieroja, valeskorpioneja, lukkeja, muurahaisia ja tuhatjalkaisia. Kuitenkin tieto maaperän lajien levinneisyydestä, elinympäristöstä ja runsaudesta on vielä hyvin puutteellisesta.

Maaperässä kuhisee -hankeen tavoitteena on luoda lajitietoa näistä yhä heikosti tunnetuista eläinryhmistä käyttämällä muun muassa uusia tutkimusmenetelmä kuten DNA-viivakoodausta, josta voit lukea lisää myös täältä. Lisää tietoa maaperäeläinten merkityksestä ekosysteemeissä on koottu myös Maaperän sankarit -sivuille!

 

Sivun vastuuhenkilö: 
Riikka Elo
15.5.2020