LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Euroopan 2. lintuatlas

Euroopassa on käynnissä toinen lintuatlashanke – EBBA2 – European Breeding Bird Atlas 2 vuoteen 2017 asti. Suomessa atlaksessa tullaan käyttämään lähinnä 3. lintuatlaksen aineistoa, mutta useissa Euroopan maissa atlashanke on parhaillaan käynnissä. Useat Itä- ja Etelä-Euroopan maat, joissa on vähän paikallisia lintuharrastajia, tarvitsevat kipeästi ulkomaalaisten lintuharrastajien apua, jotta näiden maiden atlakset saataisiin mahdollisimman kattavaksi.

Verkkotyökalulla voi tarkistaa missä ovat tärkeimmät puuteruudut.

Ilmoita havainto Euroopan lintuatlakseen Hatikanobservation.orgin, bird trackin tai ornithon kautta.

Lue lisää Venäjän lintuatlaksesta.

Lisätietoja löytyy myös Euroatlaksen englanninkielisiltä sivuilta.

Atlasretkeillessä voi törmätä vaikka sirovarpushaukkaan (vas. ylä), valkoposkitiiraan, valko-otsalepinkäiseen tai harakkakäkeen (oik. ala).

Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomus, ja BirdLife Suomi kannustavatkin lintuharrastajia suuntaamaan ulkomaan retket atlasapua tarvitseviin maihin, kuten Portugali, Balkanin maat, Kreikka, Turkki, Ukraina, Venäjä ja Kaukasuksen maat. Nämä kaikki maat ovat tunnettuja hienoista lintu- ja luontokohteista, joten tylsää atlasretkeily ei tule olemaan! Lähimmät atlasaukot sijaitsevat heti itärajan takana, sillä Venäjän Karjala ja Leningradin alue on varsin heikosti katettu.

Havainnot ilmoitetaan Euroopan lintuatlakseen Hatikan kautta.

Atlasruudut (sarake L, UTM Square)
Atlas toteutetaan 50 x 50 km ruuduissa, jotka on määritelty UTM-koordinaatiston perusteella. Saat helpoiten koordinaattiruudut näkyviin Hatikan kautta Euroopan lintuatlaksen ohjesivuilta (Google maps kartta). Maakohtaiset ruudukot atlasapua tarvitsevista maista voit katsoa myös EBCC:n atlassivuilta.

Päiväys ja havainnon paikka
Ilmoita lomakkeeseen havainnon päivämäärä ja vuosi sekä havaittujen lintujen paikka karttatyökalulla kohdasta 'Havaintopaikan sijainti kartalla (WGS84)'. Oikeasta reunasta löytyvillä työkaluilla voit merkitä joko havaintopisteen, havaintoalueen tai havaintoreitin.

Pesimisvarmuusindeksit
Pesimisvarmuusindeksit poikkeavat hieman Suomen vastaavista, mutta jako kolmeen samaan pääluokkaan, mahdollinen, todennäköinen ja varma pesintä on sama. Luokitus ja koodit ovat seuraavat:

A Mahdollinen pesintä
A1 = Yksittäishavainto lajista tyypillisessä pesimäympäristössä
A2 = Laulava koiras tai pesintään liittyviä ääniä havaittu pesimäkaudella

B Todennäköinen pesintä
B3 = Pari havaittu kerran sopivassa pesimäympäristössä
B4 = Samalla paikalla reviirikäyttäytymistä osoittava koiras vähintään kahtena eri päivänä viikon välein (pysyvä reviiri)
B5 = Pariskunta kosiomenoissa tai soitimella
B6 = Lintu käy todennäköisellä pesäpaikalla
B7 = Lintu puolustaa todennäköistä pesää hyökkäämällä tai varoittamalla
B8 = Hautomalaikku pyydystetyllä linnulla
B9 = Lintu rakentamassa pesää tai keskeneräinen kolo

C Varma pesintä
C10 = Lintu esittää siipirikkoreaktion
C11 = Löydetty samanvuotinen pesä tai munankuoria
C12 = Vastikään pesästä lähteneitä poikasia (pesäviipyiset lajit) tai untuvikkoja (pesäjättöiset lajit)
C13 = Emo meni pesään tai lähti pesästä (sisältää tapaukset, joissa pesää tai pesän sisältöä ei ole voitu nähdä) tai emo hautomassa
C14 = Emo kantaa ruokaa tai poikasten ulosteita
C15 = Munapesä
C16 = Poikaspesä nähty tai kuultu

Valitse pesimävarmuusindeksi hatikan lomakkeella vetovalikosta. 'Lisätiedot' -sarakkeeseen voi ilmoittaa lisätietoja havainnosta, kuten esimerkiksi lukumäärää tarkentavia tietoja, yksilön sukupuoli, yhdyskunnan koko, sekapesintä yms.

Isotrappeja keväisellä päiväkävelyllä.

Sivun vastuuhenkilö: 
Aleksi Lehikoinen
20.4.2016