LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Euroopan lintuatlasaineiston täydentäminen Suomen osalta

Euroopassa on parhaillaan käynnissä massiivinen yli 50 maata kattava lintuatlashanke, jossa kuvataan lintulajien nykylevinneisyys 50 km ruuduissa. Eurooppa-atlaksen virallinen seurantajakso on 2013–2017.

Suomesta atlasaineiston runkona toimii kolmannen lintuatlaksen aineisto, mutta aineistoa täydennetään ja tarkistetaan.

Euroopan linnustonseurantoja koordinoiva European Bird Census Council (EBCC) on pyytänyt jäsenmaita päivittämään mahdollisuuksien mukaan vanhempia atlastietoja. Joissakin maissa näin onkin tehty, mutta esimerkiksi Venäjällä kartoitusjakso on pidempi kattaen vuodet 2005–2017.

Luonnontieteellinen keskusmuseo ja BirdLife Suomi kannustavat lintuharrastajia avustamaan tarkennusten ja täydennysten tekemisessä. Tarkennuksia on kahdenlaisia: vanhan aineiston tarkistus ja uuden aineiston tallentaminen/kerääminen vuosilta 2011–2017.

Lajikohtaiset atlaskartat 50 km ruuduissa ovat nähtävillä tästä linkistä:

http://atlas3.lintuatlas.fi/euroatlas/.

 

Pähkinänakkeli on levittäytymässä Suomeen lounaasta ja kaakosta.

Vanhan aineiston tarkistus

Suomen kansallisen atlaksen koordinaattijärjestelmän atlasruudut eroavat euroatlaksen käyttämästä atlaskoordinaatistosta. Suomen atlasaineisto on muutettu 50 km euroatlasruutuihin käyttämällä 10 km ruutujen keskipistetietoa. Muutoksen vuoksi osa tiedoista on voinut mennä väärään 50 km ruutuun. Koska euroatlasruudut ovat kuitenkin suuria, tällaisia virheitä on todennäköisesti melko vähän.

Eurooppa-atlakseen tulee mukaan myös aikaisemmassa Suomen atlaksessa julkaisemattomia harvinaisten lajien havaintoja (esim. kääpiöhuitti ja kattohaikara). Näiden lajien kaikkia havaintoja ei ole välttämättä tarkistettu edellisen atlaksen aikana, joten olisi hyvä, jos paikalliset harvinaisuuskomiteat ja atlasaktiivit tarkistaisivat, ovatko kyseisten ruutujen havainnot harvinaisuuskomiteoiden hyväksymiä tai muuten valideja tulkintoja. Virheellinen tulkinta voi olla esimerkiksi ei-tyypillisessä pesimäympäristössä viihtynyt lintu, joka on merkitty mahdolliseksi pesijäksi (pitäisi olla epätodennäköinen pesintä).

Mikäli huomaat, että jokin ruudun atlaskoodi on selkeästi mennyt väärään 50 km ruutuun, ruudulta ilmoitettu havainto ei ole harvinaisuuskomitean hyväksymä tai sen tulkintaa tulisi tarkistaa, ilmoita tästä linnustonseurannalle linnustonseuranta@luomus.fi.

 

Uusien havaintojen ilmoittaminen

Suomessa ei ole toteutettu valtakunnallista atlaskartoitusta vuoden 2010 jälkeen, mutta paikallisia kartoituksia on tehty. Joillain lajeilla levinneisyys on muuttunut merkittävästi ensimmäisen atlaksen jälkeen. Esimerkiksi arosuohaukasta on tullut säännöllinen pesimälaji, pikkuvarpunen levittäytyy yhä pohjoisemmaksi ja kattohaikarakin pesi Suomessa ensimmäistä kertaa viime vuonna. Valtaosalla lajeista atlaskartat ovat kuitenkin erittäin kattavia ja edelleen ajantasaisia.

Nyt julkaistuja 50 km atlaskarttoja toivotaan päivitettävän vuosien 2011–2017 atlastiedoilla. Uusia havaintoja toivotaan lähinnä harvalukuisista pesijöistä ja lajeista, joiden levinneisyyden reuna kulkee Suomen halki.

Mikäli huomaat atlaskartoissa selkeitä puutteita vuosina 2011–2015 tekemiesi pesimähavaintojen valossa, päivityksen voi helpoimmin tehdä lisäämällä Tiiraan ilmoitettuun havaintoon atlaskoodin. Vuosien 2016–2017 atlaspäivitykset voit syöttää joko Tiiraan tai Hatikkaan. Epävarmoja vanhoja havaintoja ei tule tallentaa, vaan ensisijaisesti päivitystietoja kerätään todennäköisistä ja varmistetuista pesinnöistä.

Atlaskoodit löydät tästä linkistä http://atlas3.lintuatlas.fi/taustaa/indeksit. Lisätietoja voi kysyä linnustonseurannasta: linnustonseuranta@luomus.fi.

Sivun vastuuhenkilö: 
Aleksi Lehikoinen
20.4.2016