LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Itämeren merinisäkkäät

Itämerellä elää neljä merinisäkäslajia: harmaahylje, kirjohylje, itämerennorppa ja pyöriäinen. Lisäksi Itämerelle harhautuu Tanskan salmien kautta silloin tällöin muita hylkeitä, delfinejä ja valaita. Suomen vesille saakka ne uivat harvoin.

Itämeren merinisäkkäitä

Harmaahylje eli halli
(Halichoerus grypus)

Harmaahylje on suurin Itämeren hylkeistä. Sitä tavataan kaikilla merialueillamme. Halli kasvaa 1,5–3 metrin pituiseksi ja voi painaa aikuisena jopa 300 kiloa. Hallin otsa on luisu. Se syö kalaa.

Itämerennorppa eli norppa
(Phoca hispida botnica)

Itämerennorppa oli ennen Itämeren yleisin hylje, mutta nyt se on uhanalainen. Norppa on hallia pienempi, ja sen kuono erottuu selvemmin muusta päästä. Norppa syö kalojen lisäksi äyriäisiä ja kilkkejä. Se voi painaa 100 kiloa.

Kirjohylje
(Phoca vitulina)

Kirjohyljettä tavataan vain Etelä-Itämerellä, ja sielläkin se on vähälukuinen. Se on hallia pienempi mutta norppaa suurempi. Sen turkki on laikukkaan kirjava.

Pyöriäinen
(Phocoena phocoena)

Pyöriäisiä elää Itämerellä muutama sata, ja joskus ne polskuttelevat Suomen vesille saakka. Tämä pikkuvalas kasvaa 1,4–1,8 metrin pituiseksi ja painaa aikuisena 54–65 kiloa. Suomenkielisen nimensä se on saanut rullaavasta uimatavastaan.

Satunnaisia vierailijoita

Ryhävalas
(Megaptera novaeangliae)

Heinäkuussa 2006 ylivieskalainen opettaja Juha Mäkelä oli varmaan pudota veneestään, kun hän näki valaan hengityssuihkun nousevan merestä. Eläin saatiin kuvattua, ja se varmistui myöhemmin ryhävalaaksi. Ryhävalas voi kasvaa jopa 18-metriseksi. Iso ryhävalas painaa yhtä paljon kuin 40 henkilöautoa!

Maitovalas
(Delphinapterus leucas)

Maitovalas on pieni, vain veneen kokoinen valas, joka elää parvissa. Nimensä mukaisesti aikuiset eläimet ovat väriltään valkoisia, nuoret ovat harmaampia.

Delfiini
(Delphinus delphis)

Delfini on eksynyt muutaman kerran Itämerelle ja Suomenkin vesille. Viimeksi syksyllä 2006 kaksi delfiniä harhaili Turun saaristossa.

Merestä makeaan veteen

Saimaannorppa
(Pusa hispida saimensis)

Saimaannorppa kehittyi norpan alalajiksi, kun se jäi jääkauden jälkeen merestä eristyksiin Saimaalle. Se on itämerennorppaa hieman pienempi ja sopeutunut elämään makeassa vedessä. Saimaannorppa on erittäin uhanalainen, lajista on jäljellä noin 250 yksilöä.

Teksti: Pekka Hänninen • Kuvat: Laila Nevakivi

5.1.2017