LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Kaisaniemen puutarhan historiaa

Professori Elias Tillandz perusti Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan alunperin Turkuun vuonna 1678. Vuoden 1827 Turun palon jälkeen puutarha siirrettiin Helsingin Kaisaniemeen vuonna 1829. Tärkeimmät kasvit siirrettiin hevosvankkureilla minkä lisäksi saatiin lukuisia kasvilahjoituksia sekä Pietarin että Tarton yliopistoista.

Uuden puutarhan suunnittelu Kumpulaan alkoi vuonna 1986, ja rakentaminen kaksi vuotta myöhemmin. Puutarha toimii näissä kahdessa paikassa.

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on kulttuurihistoriallisesti arvokas puutarhakokonaisuus suojeltuine rakennuksineen. Siellä esitellään kasveja puutarhan perustamisajan tavan mukaan kasvien sukulaisuudesta kertovina ryhminä. Pieni osa alueesta on varattu koristekasveille. Vuoden 2000 lopussa ulkopuutarhassa kasvatettiin 2889 eri alkuperää olevaa kasvia mukaan lukien 1643 puuvartista kasvia.

Kasvihuoneiden vanhin osa on vuonna 1889 valmistunut arkkitehti Gustaf Nyströmin piirtämä Palmusali. Hän piirsi myös Palmusalin molemmat siivet, jotka valmistuivat vuonna 1896.

II Maailmansodan aikana helmikuussa 1944 puutarhan alueelle putosi kolme pommia, jotka särkivät kasvihuoneiden lasit. Sisään päässyt pakkanen tuhosi kasvihuonekokoelman täysin, ja vain yksi sypressi (todennäköisesti Cupressus sempervirens) säilyi hengissä. Lisäksi parananjättilumme (Victoria cruziana) pystyttiin pelastamaan, sillä sen siemenet säilyivät hengissä jäätyneen lummealtaan pohjalla.

Viime vuosisadan lopulla kasvihuoneet olivat hyvin huonossa kunnossa ja ne peruskorjattiin vuosina 1996–1998. Peruskorjatut kasvihuoneet avattiin jälleen yleisölle 21.9.1998. Tänään kasvihuoneissa kasvaa yli 800 taksonia.

Kaisaniemen puutarhan tärkeimpiä vaiheita

1678 Professori Elias Tillandz perusti Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan alunperin Turkuun.
1829 Turun palon jälkeen puutarha siirrettiin Helsingin Kaisaniemeen.
1832 Iso kasvihuone valmistui.
1833 Puutarha avattiin yleisölle.
1835 Pieni kasvihuone valmistui.
1884 Ulkopuutarhan ruohovartiskasvit ryhmiteltiin "nykyaikaisesti" ja perustettiin Suomen ensimmäinen kivikkopuutarha.
18861887 Kasvihuonekasvit luetteloitiin ensi kerran.
1889 Arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema Palmuhuone valmistui ison kasvihuoneen paikalle.
1892 Pienen kasvihuoneen vesikasviallas valmistui ja jättilumpeen (Victoria amazonica) kasvatus aloitettiin.
1903 Arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema kasvitieteen laitoksen ja museon rakennus valmistui.
1933 Puutarhan 100-vuotisjuhla. Kasvihuoneissa oli 1 500 ja ulkopuutarhassa 5 000 erilaista kasvia.
1944 Helmikuussa jatkosodan pommituksissa puutarhaan osui kolme pommia ja kasvihuoneet rikkoutuivat. Vain yksi sypressi säilyi elossa. Jättilumpeen siemeniä jäi jäätyneen altaan pohjalle, ja niistä voitiin myöhemmin kasvattaa uusia lumpeita.Kaikki muut kasvihuoneiden kasvit menetettiin.
1948 Korjatut kasvihuoneet avattiin yleisölle. Kasvilahjoituksia oli saatu kotimaasta ja etenkin pohjoismaisista kasvitieteellisistä puutarhoista. Kasveja oli n. 1 600.
1953 Pyöreä lummehuone valmistui pienen kasvihuonerakennuksen laajennuksena.
1977 Kasvien järjestelmällinen rekisteröinti aloitettiin.
1990 Puutarhan Kaisaniemenrannan puoleiseen osaan pystytettiin kolme Helsingin Punavuoresta purettua empire-tyylistä puutaloa. Yhdessä niistä toimii kahvila.
1996 Huonokuntoiset, romahtamisvaarassa olleet kasvihuoneet suljettiin ja niiden peruskorjaus aloitettiin.
1998 Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari avasi uusitut kasvihuoneet 21.9.
2004 Puutarha muutettiin Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan laitoksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon toimintayksiköksi, jolloin se sai kansalliskokoelman aseman.
2009 Puutarha yhdistyi Kasvimuseon kanssa yhdeksi yksiköksi, joka sai nimen "Kasvitieteellinen puutarha ja kasvimuseo".

 

Sivun vastuuhenkilö: 
Kasvitieteen yksikkö
14.10.2013