Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin verkkopalvelu julkaistu

Suomen lajien uhanalaisuus on arvioitu viidettä kertaa. Suomen lajien Punainen kirja sisältää arvion lähes 22 500 lajin uhanalaisuudesta. Uhanalaisuusarvioinnin tuloksia voi ensimmäistä kertaa tarkastella myös verkossa Suomen Lajitietokeskuksen sivuilla. 

Suomen eliölajien lajiluettelo on julkaistu ensimmäistä kertaa

Suomen Lajitietokeskus on julkaissut ensimmäistä kertaa Suomen eliölajien luettelon. Luetteloon on koottu yli 40 000 lajinimeä, ja se kattaa Suomessa esiintyvien kalojen, hyönteisten, hyppyhäntäisten, sammakkoeläinten, lintujen, putkilokasvien, sammalten ja monien muiden aitotumaisten monisoluisten...

Kul­ta­pis­tiäi­set uha­na­lais­tu­vat isän­tä­la­je­jaan no­peam­min

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että muiden hyönteisten loisina elävät kultapistiäiset ovat vähentyneet merkittävästi Suomessa 1960-luvun jälkeen. Tutkimuksessa myös löydettiin tieteelle aiemmin tuntematon laji, jolle annettiin nimeksi pohjankultiainen.

Kuka di­gi­toi­si luon­non – 13 mil­joo­naa näy­tet­tä odot­taa ku­vaa­jaa

Helsingin keskustassa lepäävät miljoonien eläinten, kasvien ja sienten jäänteet. Ne on kerätty yli 300 vuoden aikana, ja ilmastonmuutoksen ja lajikadon aikakaudella ne ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Mutta miten yli 13 miljoonaa luonnontieteellistä näytettä siirretään kaapeista verkkoon?

Eurooppalaisten vesilintujen vuosittaiset talvehtimisalueet riippuvat talven ankaruudesta

Uusi tutkimus osoittaa, että vesilintujen talvialueet siirtyvät leutoina talvina kohti koillista, kun taas kylmäpurkaukset työntävät lintuja lounaaseen. Telkkä ja muut sukeltajasorsat ovat siirtyneet noin viisi kilometriä vuodessa – mikä on kolme kertaa suomalaisia maalintuja nopeammin.

Le­pa­kot voi­vat tor­jua tu­ho­hyön­teis­ten ai­heut­ta­mia va­hin­ko­ja

Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijat kartoittivat useimpien Suomen lepakoiden ruokavalion uudessa tutkimuksessaan. Lepakoiden ruokavalio sisälsi huomattavan määrän erilaisia selkärangattomia, mukaan lukien maassa liikkuvia kovakuoriaisia, sääskiä, hyttysiä ja ison määrän perhosia. Kaiken...

Luonnontieteellinen keskusmuseo juhlii kokoelmiensa 340-vuotissyntymäpäiviä

Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS juhlii marraskuussa luonnontieteellisten kansalliskokoelmien 340-vuotissyntymäpäiviä. Yleisö pääsee juhlan kunniaksi maksutta Luonnontieteelliseen museoon isänpäivänä 11.11. ja kutsuvierasjuhla järjestetään 21.11. Juhlan myötä kerätään...

Met­sä­ta­lou­den suo­si­tuk­set epä­on­nis­tu­vat lii­to-ora­van suo­je­lus­sa

Tuore tutkimus selvitti liito-oravan elinympäristövaatimukset ja vertasi niitä tällä vuosikymmenellä uudistetun metsälain vaatimuksiin. Päähavainto oli, ettei luonnonsuojelulaki pysty turvaamaan kovinkaan hyvin liito-oravan elinympäristöjä.

A simple soft­ware er­ror cor­rec­ted: bit­ter­sweet chloro­plast gen­ome will be­come the model for an­nota­tions and night­shade com­par­at­ive ge­n­om­ics

Information about the organization and evolution of plastomes is crucial to improve crop plants and to resolve the phylogeny of photosynthetic organisms. In a recent study researchers of the Finnish Museum of Natural History, University of Helsinki, sequenced the plastid genome of a weed called...

Lämmin kevät ja alkukesä parantavat Pohjolan laululintujen pesintämenestystä

Tuore suomalaiseen pitkäaikaisseurantaan perustuva tutkimus osoittaa, että pikkulintujen poikastuotto on korkeampaa lämpimien keväiden ja kesien jälkeen. Kylmä sää vähentää hyönteisravinnon määrää, heikentää mahdollisuutta pesiä toistamiseen saman kesän aikana ja altistaa poikaset kylmettymiselle.