Kum­pu­lan kas­vi­tie­teel­li­ses­tä puu­tar­has­ta löy­tyi Suo­mel­le uusi me­hi­läis­la­ji – ruos­te­maa­me­hi­läi­nen

Tuore lajilöytö kertoo uusien hyönteislajien levittäytymisestä pohjoiseen. Nyt löydetty laji on jo kolmastoista maastamme vuosituhannen vaihteen jälkeen havaittu uusi mehiläislaji.

Lutukka – kasviharrastajan ja -tutkijan lehti nyt sähköisenä!

Lutukka on kaikille kasveista kiinnostuneille tarkoitettu yleistajuinen, mutta vankan asiantunteva suomenkielinen lehti. Vuoden 2020 alussa sähköiseksi ja ilmaiseksi muuttuneen Lutukan ensimmäinen numero on nyt luettavissa!

Mitä ajat­te­let le­pa­kois­ta ko­ro­na-ai­ka­na – vas­taa ky­se­lyyn

Helsingin yliopisto ja Luke selvittävät yhteistutkimuksen avulla ihmisten ajatuksia ja näkemyksiä lepakoista koronaviruksen aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa Suomessa.

La­ji­ha­vain­not laa­jaan käyt­töön suun­nit­te­lun ja pää­tök­sen­teon tuek­si

Lajitiedon sujuva jakaminen parantaa edellytyksiä huomioida luonnon monimuotoisuutta suunnittelussa ja päätöksenteossa. Valtionhallinnon organisaatiot jakavat jatkossa lajitietonsa Suomen Lajitietokeskuksen kautta. Palvelun kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus.

Kevät kukkii myös virtuaalisesti

Flooran päivä on ylioppilaiden keväinen juhlapäivä, mutta myös täydellinen ajankohta kasvien monimuotoisuuden ja kauneuden ihasteluun. Tutustu Pohjolan kasveihin Pinkka -verkko-oppimisympäristössä.

Kir­jaa luon­to­havain­tosi älykkäällä sov­el­luk­sella – Suo­men Lajiti­e­tokeskus yhteistyöhön iNat­ur­al­ist-palve­lun kanssa

iNaturalist-palvelussa toiset käyttäjät ja tekoäly auttavat tunnistamaan tekemiäsi luontohavaintoja. Palveluun kirjatut havainnot hyödyttävät suomalaisen luonnon tuntemusta ja tutkimusta, sillä ne tallentuvat samalla Suomen Lajitietokeskukseen.

Ilmastonmuutos ajaa talvehtivia vesilintuja kohti pohjoista – tärkeiden lintualueiden suojelu avainasemassa kantojen turvaamiseksi

Talvien leudontuessa vesilinnut talvehtivat yhä pohjoisempana. Euroopan laajuinen tutkimus osoittaa, että eniten vesilintuja talvehtii suojelluilla, kansainvälisesti tärkeillä lintualueilla. Näillä alueilla vesilintumäärät ovat myös voimakkaimmin kasvaneet.

Asuuko vintilläsi lepakoita? Auta keräämään tutkimusaineistoa

Luomuksen ja Turun yliopiston tutkijaryhmä tutkii lepakoiden ruokavaliota ulostepapanoista eristettävän DNA:n avulla. Ryhmä tutkii myös lepakoiden petojenvälttämiskäyttäytymistä. Tutkijat tarvitsevat nyt yleisön apua aineiston keräämisessä.

Suomen hyönteislahkojen tunnistusopas johdattaa hyönteisten pariin

Suomen hyönteiset – Lahkojen tunnistusopas on ilmestynyt. Oppaan ainutlaatuisten kuvien avulla kenen tahansa on mahdollista tunnistaa löytämänsä hyönteiset lahkolleen. Avoimesti saatavilla oleva, maksuton teos helpottaa tutustumista Suomen lajirikkaimpaan eliöryhmään.

Soi­den kui­va­tus se­lit­tää suo­lin­tu­jen vä­he­ne­mis­tä, kur­kien kan­nan kas­vul­la ei ole vai­ku­tus­ta

Kurkien pesimäkanta on runsastunut voimakkaasti 1980-luvulta. Samanaikaisesti monet soiden lintulajit ovat vähentyneet. Tuoreen tutkimuksen mukaan kurjen runsastuminen ja muiden suolintulajien väheneminen eivät liity toisiinsa.