Metsän salainen elämä vie piilottelevien ja vähän tunnettujen metsälajien maailmaan

Suomalaisten sanotaan olevan metsäkansaa. Metsistä tiedetään kuitenkin edelleen vähän, ja valtaosa lajeista lymyää suojassa ihmisten katseilta. Sammalten kätköissä ja lahopuiden kuorten alla elävät hiljaiset, monille tuntemattomat eliöt. Ne tuottavat elinvoimaisen metsän, josta hyötyvät niin...

Jä­kä­lät ei­vät ole­kaan pa­ris­kun­ta vaan kol­mik­ko

Jo 150 vuotta on tiedetty, että jäkälä muodostuu kahdesta osakkaasta: sienestä ja levästä. Science julkaisi äskettäin jäkälätutkimusta ravistuttavan uutisen: kahden sijasta jäkälä onkin kolmen kauppa.

Tulevaisuuden kaupungissa luonto kohtaa rakennukset

Nykypäivän polttavat ongelmat, kuten ilmastonmuutos ja luonnonvarojen hupeneminen, edellyttävät tehokkaita toimia kaupunkisuunnittelussa ja -rakentamisessa. Luonnon ominaisuuksien hyödyntäminen ja rakennuksiin integroitava kasvillisuus tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia tulevaisuuden kaupungissa.

Rohkaisu voi olla hyvä lisä luonnonsuojelun keinovalikoimaan

Vailla taloudellisia intressejä toimivaa vapaaehtoista luonnonsuojelua on syytä harkita useammin vaihtoehdoksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan keino myös loistaa poissaolollaan luonnonsuojelubiologisissa tutkimusjulkaisuissa.

Suomesta löydetty ”mammutin luu” onkin yli 5 miljoonaa vuotta vanha Deinotherium-norsueläimen luu

Salon Suomusjärveltä löydetty luu satakertaistaa Suomen vanhimman löydön iän. Luuta voi tulla ihmettelemään Luonnontieteellisen museon Muutosta ilmassa -näyttelyyn

Kaupunkimaisuus ei aina vähennä liito-oravan esiintymistä

Tuoreesta väitöstutkimuksesta selviää, että kaupunkimaisen elinympäristön osuus ei vähentänyt liito-oravan esiintymistodennäköisyyttä. Oleellisempaa oli liikkumiseen sopivan metsän määrä alueella.

Pienimmästä kovakuoriaisesta on tehty laulu

Raidankääpäripsikkä-kääpiökuoriaisella on kunnia olla, ei pelkästään Euroopan pienin kovakuoriainen vaan Euroopan pienin hyönteinen – jos ei lasketa loisia mukaan.

Sopulien kannanvaihtelu vaikuttaa tunturilintujen pesintään

Sopulien ja myyrien syklinen kannanvaihtelu vaikuttaa vesilintujen ja kahlaajien pesintään, vaikka nämä lintulajit eivät käytä nisäkkäitä ravintonaan. Tuore tutkimus osoittaa, että pikkujyrsijöiden huippuvuosina lintujen pesimämenestys on parempaa sillä pedot syövät lähinnä nisäkäsravintoa.

Seurantauutiset kaikille luonnosta kiinnostuneille

Suuri joukko vapaaehtoisia linnuista, lepakoista, sammakoista ja matelijoista innostuneita harrastajia tuottaa ensiarvoisen tärkeää tietoa luonnon seurannan ja tutkimuksen tarpeisiin. Nyt Luomus ja Lajitietokeskus tarjoavat luonnosta kiinnostuneille tuhdin tietopaketin kansalaistieteenä (citizen...

Linnut siirtyvät hitaammin kuin Suomen ilmasto muuttuu

Tuore tutkimus paljastaa, että Suomen lintujen populaatiot eivät siirry yhtä nopeasti kuin ilmasto-olojen muutoksen perusteella voisi olettaa.