Asuuko vintilläsi lepakoita? Osallistu tieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja talleta papanapankkiin!

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon johtama tutkimusryhmä tutkii lepakoiden ruokavaliota ja lisääntymiskäyttäytymistä. Tutkijat pyytävät yleisön apua näytteiden keräämisessä ja yhdyskuntien etsinnässä.

Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin verkkopalvelu julkaistu

Suomen lajien uhanalaisuus on arvioitu viidettä kertaa. Suomen lajien Punainen kirja sisältää arvion lähes 22 500 lajin uhanalaisuudesta. Uhanalaisuusarvioinnin tuloksia voi ensimmäistä kertaa tarkastella myös verkossa Suomen Lajitietokeskuksen sivuilla. 

Suomen eliölajien lajiluettelo on julkaistu ensimmäistä kertaa

Suomen Lajitietokeskus on julkaissut ensimmäistä kertaa Suomen eliölajien luettelon. Luetteloon on koottu yli 40 000 lajinimeä, ja se kattaa Suomessa esiintyvien kalojen, hyönteisten, hyppyhäntäisten, sammakkoeläinten, lintujen, putkilokasvien, sammalten ja monien muiden aitotumaisten monisoluisten...

Kul­ta­pis­tiäi­set uha­na­lais­tu­vat isän­tä­la­je­jaan no­peam­min

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että muiden hyönteisten loisina elävät kultapistiäiset ovat vähentyneet merkittävästi Suomessa 1960-luvun jälkeen. Tutkimuksessa myös löydettiin tieteelle aiemmin tuntematon laji, jolle annettiin nimeksi pohjankultiainen.

Kuka di­gi­toi­si luon­non – 13 mil­joo­naa näy­tet­tä odot­taa ku­vaa­jaa

Helsingin keskustassa lepäävät miljoonien eläinten, kasvien ja sienten jäänteet. Ne on kerätty yli 300 vuoden aikana, ja ilmastonmuutoksen ja lajikadon aikakaudella ne ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Mutta miten yli 13 miljoonaa luonnontieteellistä näytettä siirretään kaapeista verkkoon?

Eurooppalaisten vesilintujen vuosittaiset talvehtimisalueet riippuvat talven ankaruudesta

Uusi tutkimus osoittaa, että vesilintujen talvialueet siirtyvät leutoina talvina kohti koillista, kun taas kylmäpurkaukset työntävät lintuja lounaaseen. Telkkä ja muut sukeltajasorsat ovat siirtyneet noin viisi kilometriä vuodessa – mikä on kolme kertaa suomalaisia maalintuja nopeammin.

Le­pa­kot voi­vat tor­jua tu­ho­hyön­teis­ten ai­heut­ta­mia va­hin­ko­ja

Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijat kartoittivat useimpien Suomen lepakoiden ruokavalion uudessa tutkimuksessaan. Lepakoiden ruokavalio sisälsi huomattavan määrän erilaisia selkärangattomia, mukaan lukien maassa liikkuvia kovakuoriaisia, sääskiä, hyttysiä ja ison määrän perhosia. Kaiken...

Suo­je­lua­lu­eet aut­ta­vat lin­nus­toa so­peu­tu­maan il­mas­ton­muu­tok­seen

Lämpenevä ilmasto työntää eliölajeja kohti napa-alueita ja vuorten huippuja. Tuore lintukantojen muutoksia selvittänyt suomalaistutkimus paljastaa, että luonnonsuojelualueet hidastavat lajien vetäytymistä kohti pohjoista.  

Lämmin kevät ja alkukesä parantavat Pohjolan laululintujen pesintämenestystä

Tuore suomalaiseen pitkäaikaisseurantaan perustuva tutkimus osoittaa, että pikkulintujen poikastuotto on korkeampaa lämpimien keväiden ja kesien jälkeen. Kylmä sää vähentää hyönteisravinnon määrää, heikentää mahdollisuutta pesiä toistamiseen saman kesän aikana ja altistaa poikaset kylmettymiselle.

Miten pääsen rengastajaksi? – esittelyssä peruslintutentti

Rengastus on kiehtovaa, ja moni lintuharrastaja lienee joskus pohtinut, olisiko minusta rengastajaksi. Tutustu peruslintutenttiin, joka kuuluu ensiaskeleisiin matkalla rengastajaksi.