Itämerennorppa selvisi edellisestä lämpökaudesta

Norppa on elänyt Itämeressä yhtäjaksoisesti yli 10 000 vuotta, selviää juuri julkaistusta tutkimuksesta. Samalla se on selvinnyt yhdestä lämpökaudesta. Lämpötila ei kuitenkaan kohonnut tuhansien vuosien takaisen jakson aikana yhtä paljon kuin se ilmastomallien mukaan tulee mahdollisesti nousemaan...

Talviset kaupunki- ja vesilinnut runsastuvat, metsälinnut vähenevät

Talvisten kaupunkilintujen runsaudet ovat kolminkertaistuneet ja vesilintujen peräti yli kymmenkertaistuneet Suomessa 1950-luvun lopulta lähtien. Metsässä talvensa viettävien lajien runsaus on sen sijaan puoliintunut samassa ajassa. Tulokset selviävät äskettäin Journal of Avian Biology -lehdessä...

Talikäävän genomi selvitetty

Talikääpä on tehokkain puun ligniiniä ja samalla vain vähän puun selluloosaa hajottava lahosieni. Sitä voidaan hyödyntää muun muassa puuhakkeen valmistuksessa ja pilaantuneen maan kunnostamisessa, mutta geenitiedolla on lukuisia sovellusmahdollisuuksia. Hanketta koordinoi intendentti Otto Miettinen...

Tuomikosken taksonomiapalkinto sammal- ja perhostutkijoille

Risto Tuomikosken biologisen taksonomian vuosipalkinto jaetaan tänä vuonna poikkeuksellisesti kahdelle tutkijalle: sammaltutkija Sanna Huttuselle ja perhosten taksonomiaa ja systematiikkaa selvittävälle Marko Mutaselle. Palkinnot luovutettiin tänään keskiviikkona 21.5.Luomuksen kasvimuseon Nylander...

Ilmastonmuutosennusteet alkavat toteutua pohjoisilla linnuilla

Suomen ympäristökeskuksen ja Luomuksen tuoreen tutkimuksen mukaan pohjoisten lintulajien levinneisyysalue on supistunut keskimäärin 27 prosenttia 1970–1980-luvuilta vuosiin 2006–2010 verrattuna. Havaittu levinneisyysmuutos on ilmastonmuutosennusteiden mukainen, sillä aiempien tutkimusten mukaan...

Suomalainen kalatiira on maailman vanhin

Suomessa vuonna 1980 rengastetun kalatiiran rengas luettiin elävän yksilön jalasta maaliskuussa. Tiira kuittasi lajinsa ikäennätyksen kertaheitolla. Viime vuoden lokakuussa sai puolestaan maamme miljoonas talitiainen renkaan jalkaansa.

Luomuslaisen matkassa: Jäkälien mikroskooppinen monimuotoisuus yllätti tutkijan

Luomukseen kuuluvan Kasvimuseon tiloissa tehdään kasvitutkimuksen lisäksi töitä myös jännittävän jäkälämaailman parissa. Tohtorikoulutettava Annina Launis tutkii väitöskirjaansa varten tiiviisti kivien ja puiden pinnoilla kasvavia rupijäkäliä ja niiden systematiikkaa Suomessa. Otetaan Anninan...

Luomuslaisen matkassa: intendentti identifioi

Mitä tapahtuu Luonnontieteelliseen keskusmuseoon Luomukseen kuuluvan Kasvimuseon uumenissa? Museo sisältää valtavat kokoelmat kasvi-, sieni-, sammal- ja jäkälänäytteitä, mutta niiden lisäksi rakennuksesta löytyy ahkeroiva joukko tutkijoita. He tutkivat vanhojen, museon kokoelmista löytyvien ja...

Kokoustavat geologit kokivat tulivuorenpurkauksen lähietäisyydeltä

Kyushun saarella eteläisessä Japanissa sijaitseva Sakurajima-tulivuori on tätä nykyä yksi maailman aktiivisimmista tulivuorista. Vuosina 2010–2012 tulivuori purkautui noin 1000 kertaa vuodessa, kun tätä ennen historiallisia purkauksia oli ollut 10–500 kertaa vuodessa. Luonnontieteellisessä...

Luomuslaisen matkassa: Lepakkometsän pimeydessä

Tiedätkö missä lepakot piileksivät päiväsaikaan? Tai mihin jotkin lintujen tapaan etelään talveksi muuttavat lepakkolajit matkaavat talvehtimaan? Harvapa näitä tietää, joten asian eteen on tehtävä tutkimusta! Suomalaisten lepakoiden salaperäistä elämää selvittää työkseen Luonnontieteellisellä...