LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Lepakoiden suojelu

Lepakoiden suojelun esteenä ovat olleet lukuisat ennakkoluulot ja virheelliset tiedot. YK:n ympäristöohjelman kansainvälisen lepakkovuoden 2012 tavoitteena on lisätä tietoa lepakoista ja niiden suojelusta, sillä lepakoiden määrän tiedetään maailmalla vähentyneen elinolojen muuttumisen myötä. Lepakot pölyttävät monia ravintokasveja ja popsivat joka vuosi tonneittain tuhohyönteisiä, ja ovat siis monella tavalla sinullekin hyödyllisiä.

EUROBATS eli lepakoiden suojelusopimus

Suomessa lepakoita suojaavat tiukat määräykset. Kaikki lajimme ovat rauhoitettuja ja kuuluvat EU:n luontodirektiiviin, joka suojaa lajien lisääntymis- ja levähdyspaikat kaikenlaiselta häirinnältä. Euroopan lepakoiden suojelusopimus EUROBATS asettaa omat vaatimuksensa jäsenmailleen – se kannustaa esimerkiksi huomioimaan lepakoiden tärkeät muuttoreitit ja saalistusalueet maankäytön ja tuulivoimaloiden suunnittelussa.

Suomi liittyi syyskuussa 1999 Euroopan lepakoiden suojelusopimukseen, joka velvoittaa meitä suojelemaan lepakoita entistä paremmin. Kuten ennen sopimustakin, lepakoiden pyydystäminen ja tappaminen ilman viranomaisen lupaa on kiellettyä. Tämän lisäksi lepakoille tärkeitä talvehtimis- ja lisääntymispaikkoja sekä päiväpiiloja pyritään suojelemaan ja ravinnonsaannin kannalta tärkeät alueet huomioidaan suojelupäätöksiä tehtäessä.

Sopimuksen mukaan viranomaisten tulee neuvoa kansalaisia lepakoiden suojelua koskevissa kysymyksissä. Sopimustekstissä mainitaan erityisesti rakennuksissa olevat lepakot. Lisäksi valtioita kehotetaan kiinnittämään huomioita torjunta-aineisiin, jotta lepakoille myrkylliset puunkäsittelyaineet voitaisiin korvata vaarattomilla vaihtoehdoilla.

Lisätietoja lainsäädännöstä saa ympäristöhallinnolta.

Luonnon oma pölytys- ja tuholaispalvelu hyödyttää kaikkia

Se, että lepakot liikkuvat öisin ja ovat enimmäkseen poissa meidän näkyvistämme, ei tarkoita sitä, että niitä ei olisi – tai että niiden merkitys luonnolle ja ihmiselle olisi pieni. Lepakot ovat monien tuttujen viljelykasvien pölyttäjiä ja levittäjiä lämpimissä maissa; banaanit, persikat, mangot, taatelit, viikunat, cashewpähkinät, agaavet ja monet muut kasvit tarvitsevat lepakoiden palveluksia.

Maailman hyötykasvituotannosta 40 % menetetään tuhohyönteisille, kasvitaudeille ja rikkaruohoille, vaikka pelloille kylvetään 3 000 000 tonnia myrkkyjä vuosittain. Lepakot popsivat valtavia määriä hyönteisiä ja niiden arvioitu hyöty esimerkiksi Yhdysvaltain maataloudelle on noin 23 miljardia dollaria. Lepakoiden väheneminen taas lisää torjunta-aineiden käyttöä sekä niiden haitallisia vaikutuksia ympäristölle ja ihmiselle.

Miten minä voin auttaa lepakoita?

Lepakoiden asuntopulaa voi lieventää ripustamalla puunrunkoon tai talon seinälle lepakonpöntön. Sen voi nikkaroida itse näiden ohjeiden avulla tai ostaa valmiin betonipöntön lepakoiden asutettavaksi.

Ullakolla tai ulkorakennuksessa majailevien lepakoiden elämää ei pidä häiritä, mutta eläinten iltaöisen lentoonlähdön tarkkailu tarjoaa mukavia luontoelämyksiä. Metsänomistaja voi suosia lepakoita ja monia muitakin lajeja välttämällä suurten hakkuuaukkojen tekemistä metsään.

Ja ainahan voit vaikuttaa muiden ihmisten mielipiteisiin kertomalla lepakoiden hyödyllisyydestä!

Sivun vastuuhenkilö: 
Eeva-Maria Kyheröinen
25.2.2014