LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Suomen luonto

Kurkien keväinen tanssi on sykähdyttävää katseltavaa.

Suomen luonnon rikkautena on neljä erilaista vuodenaikaa. Näyttelyssä kuljetaan keväiseltä etelärannikolta sisämaan vehmaaseen kesään ja syksyisten peltolakeuksien, metsien ja soiden kautta pohjoisen hyytävän kylmään talveen. Matkalla kohdataan soitimella tanssivat kurjet, talviunille valmistautuva mesikämmen sekä uhmakkaasti taistelevat hirvisonnit.

Vuodenajat värittävät suomalaista maisemaa.

Suomessa luonto on lähellä joka puolella. Matka merenrantaan tai metsään ei ole pitkä edes isoissa kaupungeissa, ja luontokokemuksista voi nauttia myös kivitalojen katveessa. Vaahteran oksalla kuulu cityhuuhkaja on saanut saaliikseen kanin ja puiston penkin alla tuhisee siili. Entä mikä mahtaakaan rapistella roska-astiassa?

Karhudioraamaa rakennetaan Helsingin Luonnontieteelliseen museon Suomen luonto -näyttelyyn keväällä 2008. Seppo Polameri tekee aluksi taustamaalauksen, jonka jälkeen konservaattorit tuovat paikalle täytetyt karhut ja muut eläimet sekä viimeistelevät dioraaman. Rakentaminen kesti yhteensä noin kuukauden.

Valokuvia näyttelyn rakentamisesta

Hirvidioraama Hyttynen Cityhuuhkajan saalis
Järvidioraama ennen viimeistelyä Ari Puolakoski viimeistelee täytettyjä riekkoja Seppo Polameri maalaa dioraaman taustaa
Pallograniitti Majavat odottavat pääsyä dioraamaan Tunturidioraama
Korppi vahdissa dioraaman katolla Taustakuvaa asennetaan Vedenalainen dioraama
Lattiaan kiinnitetään merenpohjatarraa Kaloja valmiina dioraamaan lisättäviksi Peltodioraama
Karikukoilla on vielä taustatietolaput jaloissaan Taksonomianurkkauksessa rakennetaan kaappeja Hiirihaukka vappuaattona

Valokuvia suodioraaman tekemisestä

Luonnontieteellisen museon suokokonaisuuksia alettiin valmistella jo vuosi sitten keväällä. Suota noudettiin itäiseltä Uudeltamaalta näyttelyjaoston ja konservaattorien voimin. - Man började preparera Naturhistoriska museets myrhelhet redan för ett år sen. Myren hämtades från östra Nyland av utställningssektionen och konservatorerna. Konservaattorit vetävät suoviipaleen varovaisesti vanerilevyn päälle. - Konservatorerna släpar försiktigt myrskivan på faneret. Ylikonservaattori Ari Puolakoski ja konservaattori Roni Andersson leikkaavat suosta viipaleita, jotka nostetaan vanerilevyjen päälle. - Överkonservator Ari Puolakoski och konservator Roni Andersson skär bitar av myren och lyfter dom på fanerskivor.

Syksyisellä suoreissulla oli jo viileämpää. Konservaattori Roni Andersson arvioimassa sopivaa kohtaa, mistä leikata. (Kuva: Pablo Booz) - På höstens myrresa var det redan kallare. Konservatorn Roni Andersson väljar ett lämpligt ställe, varav man skär. (Fotot: Pablo Booz)

Suo on saatu siirrettyä vanerilevyille ja odottaa siirtoa tien varteen. - Man har lyckats lyfta upp myren på fanerskivor och den färdiga enheten väntar på transport.

Kuivemmista kohdista suo nousi pieninä alueina lapiopelillä. (Kuva: Pablo Booz) - Från torrare ställen lyftes myren i små bitar med en spade. (Fotot: Pablo Booz)

Läpimärän rahkasammalen kantaminen on raskasta touhua. (Kuva: Pablo Booz) - Bärandet av genomvåt vitmossa är en dryg syssla. (Fotot: Pablo Booz)

Suota kuivattiin pitkään konservaattorien esikäsittelyhuoneessa. - Myren torkades länge i förbehandlingsutrymme.

Suon lisäksi Suomen luonnon muitakin materiaaleja jouduttiin kuivaamaan pitkiä aikoja. Kesällä, kun museon henkilökunta oli vielä evakossa Vallilassa, myös henkilökunnan työtilat päätyivät kuivatuskäyttöön. (Kuva: Laura Hiisivuori) - Andra materialen av Naturen i Finland måste torkas en lång tid därtill myren. I somras, när museets personal ännu var evakuerad till Vallgård, också deras arbetslokaler hamnade i torkningbruk. (Fotot: Laura Hiisivuori)

Suota kuivattiin pitkään konservaattorien esikäsittelyhuoneessa. - Myren torkades länge i förbehandlingsutrymme.

Yksi, kaksi, kolme ja nosta! (Kuva: Markku Lappalainen) - Ett, två, tre och lyft! (Fotot: Markku Lappalainen)

Suomen luonnon vitriinit valmistettiin osin museon tiloissa. (Kuva: Markku Lappalainen) - Vitriner till Naturen i Finland tillverkades till en del i museets utrymmen. (Fotot: Markku Lappalainen)
Keväisellä suolla kurjet tanssivat soidinmenojaan. Roni Andersson järjestelee vielä kurjen selkähöyhenet oikeaan asentoon. Lintu saa itse kaikki höyhenensä ja sulkansa täsmälleen oikeaan asentoon vain hieman ravistamalla itseään, mutta konservaattori joutuu tekemään monta päivää töitä päästäkseen edes lähelle samaa lopputulosta. (Kuva: Markku Lappalainen) - På den vårmyren dansar tranorna deras parningsspelet. Roni Andersson ordnar tranas ryggfjädrar att de är i rätt läge. Fågeln kan själv ordna sina fjädra

Hirvet asetetaan ensin paikoilleen, sen jälkeen rakennetaan niiden ympärille maasto, joka näyttää mahdollisimman täsmällisesti aidolta. (Kuva: Markku Lappalainen) - Först placeras älgar i sin slutliga ställning, sedan konstrueras runt dem terrängen, som ser ut så naturlig och exakt som möjligt. (Fotot: Markku Lappalainen)

Taiteilija Seppo Polameren hahmotelma vaatimesta. (Kuva: Markku Lappalainen) - Konstnären Seppo Polameri har gjort ett utkast till en älgko. (Fotot: Markku Lappalainen)

Taiteilija Seppo Polameri maalaa hirvikokonaisuuden taustaa. (Kuva: Markku Lappalainen) - Konstnär Seppo Polameri målar fonden till älghelheten. (Fotot: Markku Lappalainen)

Valmis dioraama (Kuva: Mikko Heikkinen)

 

 

 

Sivun vastuuhenkilö: 
Hasse Hyvärinen / Kuvat: Luomus / Marika Turtiainen & Mikko Heikkinen
29.9.2015