Muutosta ilmassa
Ajankohtaista
- Mammuttien sukupuuton syyt kiinnostavat ilmastotutkijoita. Kirkko ja kaupunki – Valomerkki
- Muutosta ilmassa – näyttely ilmastonmuutoksesta ja sen tutkimuksesta on avattu
- Miten tehdään luolaleijona? Osa 1 ja osa 2. Puoli seitsemän/YLE.
- Kuusi häviää Etelä-Suomesta, tilalle pyökkimetsiä – ilmastonmuutos muuttaa Suomen luontoa. YLE.
- Ylen Aamu-tv vieraili Muutosta ilmassa -näyttelyssä ja haastatteli Luomuksen tutkijoita.
- Mitä hyötyä pienistä viheralueista olisi keskellä kaupunkia? Yliopistotutkija Susanna Lehvävirta.
- Miten ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt Suomen lajeihin. Tutkija Kaisa Välimäki.
- Miten tiedettä popularisoidaan ja kuinka tärkeää on selittää tutkimustietoa tavallisille ihmisille? Luomuksen johtaja, professori Leif Schulman.
- Uusi näyttely laittaa keskustelun ilmastonmuutoksesta uusiksi. Helsingin yliopisto.
- Museo ryhtyy aktivistiksi. Vihreä Lanka
- Mammutit varoittavat ilmastonmuutoksen rajuudesta Luomuksen uudessa näyttelyssä. MTV3.
- Yölliset vierailut Luonnontieteelliseen museoon saivat Basso Radion toimittajan Ina Mikkolan pohtimaan muuttuvaa ilmastoa ja muutosten vaikutuksia luontoon.
- Osa 1: Menneisyys
- Osa 2: Nykyisyys
- Osa 3: Tulevaisuus
- Suomessakin eläneet villamammutit tervehtivät toisiaan kietomalla kärsänsä yhteen Helsingin Sanomat.
- Laaja aineisto paljastaa: Monet tutut suomalaiset lintulajit ovat uhattuina Helsingin Sanomat
- Jääkauden jätit tarpovat pumpulissa -video
- Museossa luodaan mennyttä maailmaa.
- Kuinka siveltimen jäljellä luodaan mielikuvia luonnosta? -Taiteilija Seppo Polameri -video
- 100 päivää näyttelyn avajaisiin -kuvagalleria
- Luolaleijona voitti eläintentäytön Euroopan mestaruuskilpailuissa ykkössijan erikoissarjassa.
- Ilmastonmuutos ja mammutit muuttavat museoon 2015.
- Mammutit saapuvat museoon! -video
Seuraa näyttelyn rakentumista Luomuksen blogissa, Instagramissa, Youtubessa tai museon Facebook-sivuilla.
|
Taiteilija Seppo Polameren käsialaa ovat lähes kaikki Luonnontieteellisen museon dioraamojen taustamaalaukset. Videossa työn alla ovat Muutosta ilmassa -näyttelyssä paljastuvat maisemat. |
|
|
Villamammuttien ympärille rakentuu viimeisimmän jääkauden jälkeinen tasanko. |
|
|
Mammuttirekonstruktiot saapuivat museoon ikkunan kautta. |
Muutosta ilmassa
Muutosta ilmassa -näyttelyn tavoitteena on lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista luonnollemme. Näyttely auttaa kävijöitä muodostamaan oman kantansa ilmastonmuutoksen merkityksestä sekä sen torjumisen tai siihen sopeutumisen tärkeydestä. Parempi ymmärrys tulevista muutoksista tarjoaa ihmiskunnalle välttämättömän motivaation ehkäistä ilmastonmuutosta ja etsiä ajoissa ratkaisuja.
Muutosta ilmassa -näyttelykokonaisuus esittelee suomalaisen tiedeyhteisön tuoreinta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista pohjoiseen luontoon elämysten ja oivallusten kielellä ja kannustaa omaehtoiseen ajatteluun.
Keskiössä ovat viimeisimmät jääkaudet, joita vasten peilataan meneillään olevan ilmastonmuutoksen seurauksia luonnossa.
Muutosta ilmassa kannustaa kävijää pohtimaan itse, minkälaisia muutoksia luonnossamme on odotettavissa lähitulevaisuudessa sekä millä tavoin voisimme torjua tulevia haittoja ja sopeutua niihin.
Näyttely on osa Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden ohjelmaa ja jää pysyvästi museon tiloihin.
Mammutit
Luonnontieteellisen museon tulevan näyttelyn sisältö on tiukkaa tiedettä. Tarinan tähtinä yleisölle ensimmäistä kertaa aukeavissa tiloissa loistavat viimeisimmän suuren ilmastonmuutoksen häviäjät kuten villamammutit, luolaleijona, jättiläishirvi ja villasarvikuono. Eläimet ovat rekonstruktioita, eli mahdollisimman luonnollisen näköisiä kopioita alkuperäisestä. Luomuksen yhteistyökumppani Jääkausi ry – Istiden rf -yhdistys on valmistanut aidonkokoiset mallit Helsingin yliopiston asiantuntijoiden ohjauksessa. Rekonstruktiot edustavat maailman parasta tietämystä jääkauden muinaisten eläinten ulkonäöstä.
Kuten tässäkin tapauksessa, niin yleensä mammutista puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan villamammuttia (Mammuthus primigenius). Paksuturkkinen villamammutti oli viimeisin mammuttilajeista ja eli laajalle levinneenä pohjoisen pallonpuoliskolla alueella, jota kutsutaan mammuttiaroksi.
Norsueläimiin kuulunut villamammutti muistutti nykyeläimistä lähinnä aasiannorsua, joskin kooltaan se oli lähempänä afrikannorsua. Uroksen säkäkorkeus vaihteli kolmen metrin molemmin puolin, arvioitu paino 3–6 tonnin välillä. Näyttelyyn tulevista mammuteista korkeamman uroksen säkä yltää 3,7 metrin korkeuteen.
Villamammutti kehittyi 800 000–200 000 vuotta sitten jopa viisi metriä korkeaksi kasvaneesta jättiläismäisen suuresta aromammutista (Mammuthus trogontherii).
Villamammutin katoaminen alkoi maapallon viimeisimmän jäätiköitymisvaiheen päättyessä noin 10 000 vuotta sitten. Nuorin – vain noin 4000 vuoden ikäinen – villamammuttifossiili on löydetty Pohjoiselta jäämereltä Wrangelinsaarelta. Pieni mammuttipopulaatio eli saarella tuhansia vuosia muun kannan kadottua – aikana jolloin esimerkiksi Kheopsin pyramidi oli jo rakennettu. Viimeisten mammuttien kohtalo muodostui samankaltaiseksi kuin aiemmin kuolleitten lajitovereidensa: ilmasto muuttui ja ihminen saapui.
Edellisen kerran Luonnontieteellinen keskusmuseo esitteli mammutteja Mammuttien maailma -näyttelyssä Valkoisessa salissa kesällä 2003. Tuolloin esillä oli Pietarin eläinmuseon luurankoja sekä mammutinpoikaset Dima ja Masha.
Yhteyshenkilöt
Muutosta ilmassa -näyttelyn asiantuntijaryhmässä on jäseniä Luomuksesta ja Helsingin yliopiston muista yksiköistä. Hankkeen vetäjänä toimii Luomuksen johtaja, professori Leif Schulman.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt Muutosta ilmassa -näyttelystä:
Tiedottaja Laura Hiisivuori
P. 050 576 2960
laura.hiisivuori@helsinki.fi
