LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Olof Biström

FT, professori, vastuullinen tutkija (PI)

Tutkimusaiheet

Lisätietoja

  • Julkaisuluettelo yliopiston tutkimustietokannassa (TUHAT).

Tutkin trooppisten alueiden sukeltajakuoriaisten taksonomiaa ja systematiikkaa. Lisäksi tutkin uposkuoriaisten taksonomiaa, systematiikkaa, levinneisyyttä ja elintapoja. Vastaan museon kotimaisen kovakuoriaiskokoelman järjestämisestä.

Tropiikin ja subtropiikin sukeltajakuoriaiset – taksonomia ja systematiikka (Coleoptera, Dytiscidae)

Pitkän, lähes neljäkymmentä vuotta kestänyt museourani aikana päätutkimusaiheen on ollut sukeltajakuoriaiset, varsinkin ne jotka elävät trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla päiväntasaajan molemmin puolin. Ensimmäiset parikymmentä vuotta kului selviteltäessä Hydroporinae-alaheimon systematiikkaa ja taksonomiaa eritoten Afrikassa, Saharan eteläpuolisilla alueilla mukaan lukien Madagaskar. Vaikka päätutkimuskohteeni silloin oli Afrikassa työstin samalla myös useita Hydroporinae-sukuja laajemmilta alueilta kuten Australiasta, Kaukoidästä tai orientaaliselta alueelta sekä Amerikan mantereelta. Tärkein tulos puurtamisesta oli koko etiooppialaisen alueen Hydroporinae-faunan revidointi. Alueen lajisto käsittää lähes 1000 lajia.

Albany Museumin (Grahamstownin yliopisto) kokoelmissa Etelä-Afrikassa 2008. Kuva: Luomus / Olof Biström.

 

Näytteenottoa Itäisessä Kapmaassa Etelä-Afrikassa 2008. Kuva: Luomus / Olof Biström.

Kansainvälisen biodiversiteettitutkimuksen tärkeimpiä kohteita on tällä hetkellä trooppisten alueiden eliölajisto, johtuen näiden alueiden alkuperäisympäristöjen nopeasta taantumisesta ja sen seurauksena lajiston häviämisestä. Huomattava osa maapallon eliölajistosta hävinnee ennen niiden tieteellistä kuvaamistaan.

Tutkimushankkeeni on trooppisten alueiden eläinlajiston monimuotoisuuden selvittämistä. Hanke perustuu tutkittavan ryhmän kaiken olemassa olevan aineiston läpikäyntiin sekä uusien tutkimusaineistojen hankintaan. Niin ikään alan kirjallisuus huomioidaan kokonaisuudessaan. Päämäärä on tuottaa luokitteluja, jotka perustuvat aineiston kattavaan tutkimukseen ja nykyaikaiseen analysointitekniikkaan. Työ etenee vaiheittain, yleensä suku kerrallaan. Hankkeessa otetaan kantaa kaikkien kuvattujen lajien asemaan. Tämä edellyttää kuvattujen lajitason tyyppiyksilöiden löytämistä ja analysointia. Tähän mennessä on kuvattu satoja uusia taksoneita, pääosin tieteelle uusia lajeja.Tutkittavat ryhmät, pikkusukeltajat ja tällä hetkellä työn alla oleva laaja revisio Afrikan Laccophilus lajeista on sukeltajakuoriaisten (heimo Dytiscidae) alaheimoja: Hydroporinae ja Laccophilinae. Sukeltajakuoriaiset ovat sekä toukkina että aikuisina vedessä eläviä petoja. Useimmat lajit ovat myös lentokykyisiä.


Tietoa eliölajien esiintymistä tulisi käyttää nykyaikaisen maankäytön suunnittelun ja suojelutoiminnan perusteena. Esimerkiksi sukeltajakuoriaisia voidaan käyttää vesistöjen vedenlaadun indikaattorilajeina. Tropiikin lajiston tuntemus on edelleen niin puutteellista että ennen indikaattorien valintaa lajiston tuntemusta on kuitenkin lisättävä.

Meriuposkuoriaisselvitystä Suomessa Saaristomerellä 2012. Kuva: Luomus / Olof Biström.Sukeltajakuoriaisten ohella tutkin myös vesielämään hyvin sopeutuneen lehtikuoriaissuvun Macroplea (uposkuoriaiset) taksonomiaa, systematiikkaa ja ekologiaa. Suomesta tunnetaan kolme lajia mikä on enemmän kuin missään muualla maapallolla. Yksi lajeista, M. pubipennis eli meriuposkuoriainen, tunnetaan Euroopasta vain Suomesta. Laji onkin EU direktiivilaji ja Suomella on erityinen vastuu vaalia sen elinvoimaisuudesta ja varmistettava sen esiintyminen myös tulevaisuudessa. Tähän mennessä nämä tutkimukset ovat johtaneet yli kymmenen julkaisun ja raportin julkaisemiseen.

Sukeltajakuoriaistutkimuksessa teen tällä hetkellä läheistä yhteistyötä dosentti Johannes Bergstenin (Tukholma, Naturhistoriska Riksmuseet) ja professori Anders N. Nilssonin (Uumajan yliopisto, Ruotsi) kanssa. Uposkuoriaistutkimuksissa teen yhteistyötä tri Gregor Kölschin kanssa (Hampurin yliopisto, Saksa).

Hankkeisiin liittyviä kongressikielisiä julkaisuja on noin 100. Uusimmat, vuoden 1994 jälkeen julkaistut artikkelit löytyvät yliopiston JULKI-tietokannasta.

Sivun vastuuhenkilö: 
Olof Biström
25.2.2014