LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Rusomuurarimehiläinen leviää Etelä-Suomessa

4.6.2012

Tiedote 4.6.2012
Helsingin yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo

Onko kotisi seinillä pörrännyt tänä keväänä pienehköjä punaruskeita mehiläisiä? Otukset saattavat olla maahamme äskettäin levinneitä rusomuurarimehiläisiä (Osmia bicornis, entiseltä nimeltään O. rufa), jotka lentelevät huhti-toukokuussa usein suurina parvina talojen seinillä.

Rusomuurarit pesivät seinien rakosissa, ikkunalautojen alla ja muissa maanpinnan yläpuolisissa koloissa. Laji löytyi Suomesta ensimmäisen kerran vuonna 2006, jolloin Imatralla ihmeteltiin talojen seinille ja pihoille ilmaantunutta runsaslukuista tulokasta. Seuraavana vuonna laji tavattiin Lappeenrannasta, ja viime vuonna se löytyi jo Loviisasta, Hämeenlinnasta ja Turusta. Tänä keväänä laji näyttää levinneen myös Porvooseen ja Helsinkiin.

Rusomuurarimehiläinen on helppo tunnistaa punertavasta karvoituksestaan ja kahdesta naaraan päässä olevasta eteenpäin suuntautuvasta sarvesta, josta tulee myös lajin tieteellinen nimi bicornis (= kaksisarvinen). Sarvet tosin näkyvät vain lähietäisyydeltä.

Kooltaan rusomuurarimehiläiset ovat hieman tavallisia tarha- eli kesymehiläisiä pienempiä. Naaras muuraa pesän savesta erilaisiin olemassa oleviin koloihin ja ruokailee monien puutarhakasvien, kuten hedelmäpuiden ja marjapensaiden kukilla. Siitepölyn mehiläinen kuljettaa pesään takaruumiinsa alapinnalla olevassa vatsaharjassa.

Rusomuurarimehiläinen on tervetullut lisä maamme lajistoon, sillä muiden mesipistiäisten tavoin ne ovat hyödyllisiä viljeltyjen ja luonnonvaraisten kasvien pölyttäjiä. Rusomuurarimehiläisiä on jopa kaupallisesti saatavilla viljelykasvien pölytykseen nimellä ”red mason bee”. Myös niille tarkoitettuja putkiloista valmistettuja keinopesiä on myynnissä puutarhaliikkeissä.

Rusomuurarimehiläiset eivät muodosta tarhamehiläisten tapaan suuria yhteiskuntia kuningattarineen ja monine työläisineen, vaan kukin naaras elää itsekseen ja rakentaa oman pesänsä. Sopivien pesimispaikkojen läheisyydessä seinustoilla ja pihoilla mehiläisiä voi esiintyä runsaasti, mutta erityistä haittaa siitä ei ole. Naarailla on kylä pistin puolustautumista varten, mutta käytännössä ne pistävät ihmistä vain erittäin harvoin.

Havaintoja lajista otetaan mieluusti vastaan. Havainnot voi ilmoittaa Luonnontieteellisen keskusmuseon havaintotietokanta Hatikkaan (www.hatikka.fi).

Lisätietoja:
Tohtorikoulutettava Juho Paukkunen
Luonnontieteellinen keskusmuseo
p. 09 191 28644
Kuva median käyttöön (kuvaajan nimi mainittava): www.luomus.fi/users/tiedotus/kuvia_medialle/mehilainen


Rusomuurarimehiläinen pesii usein talojen seinustoilla. Kuvassa on koiras. © Juha Jantunen.

Avainsanat: 

Luonnontieteellinen museoTiedeuutiset