LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Satakunnan satelliittisääkset

Sääksisäätiön satakuntalainen satelliittisääksityöryhmä (Jouko Kivelä, Hannu Pihlasalo, Jaakko Reponen ja Raimo Uusitalo) on valjastanut vuodesta 2013 alkaen pesiviä sääksiä satelliittilähettimien avulla. Lähettimet ovat uuden ajan GPS-GSM -tekniikkaan perustuvia,19 g painavia laitteita, jotka saavat energiansa lähettimeen kiinnitetyn pienen aurinkopaneelin välityksellä. Satelliittisääksien avulla kerätään tietoa sääksen muuttoreiteistä ja saalistusalueista. Tutkimushanke liittyy osana Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon pitkäaikaiseen sääksitutkimukseen.

Satelliittisääksien seuranta internetissä tähtää erityisesti myönteisen suojeluasenteen saavuttamiseen sääksen osalta. Yleisöllä on mahdollisuus seurata satelliittisääksien muutto- ja talvehtimisaikaista liikehdintää vapaasti Luonnontieteellisen keskusmuseon sivustoilta.

Satakuntalaisten sääksien lähettimiä ovat rahoittaneet Siikaisten kunta, kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj, Teollisuuden Voima Oyj:n ydinsähköä tuottava voimala Eurajoen Olkiluodossa, Länsi-Suomen Voima Oy:n Harjavallan vesivoimalaitos Kokemäenjoessa, Eurassa ja Eurajoella toimiva paikallinen sähköyhtiö Paneliankosken Voima Oy sekä Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan Rahasto.

Neuroliiton suojeluksessa oleva uusin satelliittisääksi on nuorena lintuna tieteellisesti kiinnostava käyttäytymiseltään ja muuttoreitin selvittämisessä. Lintu valjastettiin seurantaan kesällä 2018 tarkoituksena lisätä pitkäaikaissairaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia sekä edistää sääksen suojelua. Neuroliitto ry on hankkinut paikantimen ja tukee linnun seurantaa.

Lallin vapauttaminen satelliittilähettimen valjastamisen jälkeen. Kuva Jukka Rastas, Kuvakasvot Oy

 

Sääksiyksilöt

Parhaillaan seurannassa olevat sääkset

Iitu KARTTA

Neuroliiton suojeluksessa oleva satelliittisääksi Iitu. Kuva Hannu Pihlasalo Työryhmä (Harri Koskinen, Hannu Pihlasalo ja Raimo Uusitalo) valjasti Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Sääksisäätiön yhteistyönä lounaissuomalaisen sääksinaaraan satelliittilähettimellä 14.7.2018. Neuroliitto antoi naaraslinnulle yleisökyselyn tuloksen mukaisesti kutsumanimen Iitu. Prof. Pertti Saurola rengasti Kanta-Hämeessä syntyneen Iitun poikasena Janakkalan pesältä vuonna 2014. Iitun tausta on siten tarkasti tunnettu. Satelliittisääksi Iitun lähettimen ja seurannan on kustantanut Neuroliitto ry.

Ensipesinnässään Lounais-Suomessa onnistunut satelliittisääksi Iitu oli satelliittipaikantimen valjastuksen tapahtuessa vasta 4-vuotias heinäkuussa 2018. Nuorena lintuna Iitun käyttäytyminen ja muuttoreitin valinta ovat tieteellisestikin erityisen kiinnostavia. Iitu saattaa suorittaa muuttovaellustaan synnyin- ja vakiintuneiden talvehtimisseutujensa välillä vasta viidettä kertaa.

Iitun nilkkaan kiinnitettiin linnun etätunnistamista varten satelliittilähettimen valjastuksen yhteydessä myös keltainen lukurengas.


Aiemmin seurannassa olleet sääkset

Santra KARTTA

Satelliittisääksi Santra. Kuva: Hannu Pihlasalo

Satakuntalainen satelliittisääksityöryhmä valjasti Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Sääksisäätiön yhteistyönä Pohjois-Satakunnan Siikaisissa pesineen sääksinaaraan satelliittilähettimellä kesällä 2015. Siikaisten kunta antoi naaraslinnulle kutsumanimen Santra, Siikaisten murretta tarinoillaan tunnetuksi tehneen Siikaisten Santran mukaan. Santran rengasti aikuisena, pesivänä lintuna Siikaisissa Jouko Kivelä v. 2013. Satelliittisääksi Santran lähettimen ja seurannan on kustantanut Siikaisten kunta.

Santran satelliittipaikannin ei ole lähettänyt tietoa elokuun 2017 jälkeen, mutta vuonna 2018 se pesi Siikaisten pesällään. Santra liittyi kuitenkin luonnon ravintoketjuun menehtyessään pesäpaikallaan haudonnan loppuvaiheessa. Lähetin saatiin talteen, mutta Santran satelliittiseuranta päättyi pesimäkaudella 2018.


Samu KARTTA

Satelliittisääksi Samu lähikuvassa. Kuva: Jouko Kivelä

Satakuntalainen satelliittisääksityöryhmä valjasti Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Sääksisäätiön yhteistyönä Suomen länsirannikolla pesineen ja Selkämeren rannikolla kalastelleen sääksikoiraan satelliittilähettimellä kesällä 2014. Linnulle annettiin kutsumanimeksi Samu (Samuel) Eurajoella syntyneen ja suomen kielen uudissanan "sähkö" keksineen Samuel Roosin mukaan. Samu pesi Eurajoella kesällä 2014. Sillä varttui pesässä lentokykyiseksi yksi poikanen. Samu rengastettiin pesäpoikasena Varsinais-Suomen Laitilassa v. 2007 n. 50 km etelään vuoden 2014 pesäpaikaltaan. Satelliittisääksi Samun lähetinhankintaa tukivat ja hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Teollisuuden Voima Oyj:n ydinsähköä tuottava voimala Eurajoen Olkiluodossa ja Länsi-Suomen Voima Oy:n Harjavallan vesivoimalaitos Kokemäenjoessa sekä Eurassa ja Eurajoella toimiva, paikallinen sähköyhtiö Paneliankosken Voima Oy.
Satelliittisääksi Samu pesi v. 2015 samalla pesällä kuin se pesi satelliittilähettimen valjastuksen aikoihinkin v. 2014. Samu on tavattu pesimäseudullaan pyydystämässä ja kuljettamassa kalaa kolmena keväänä vuoden 2015 jälkeenkin. Samun ei ole havaittu pesineen Selkämeren rannikolla, mutta se on selviytynyt onnellisesti tuhansien kilometrien muuttomatkoistaan syksyisin ja keväisin satelliittivaljastuksen jälkeenkin. Satelliittilähetin on valitettavasti ollut pitkään epäkuntoinen, ja Samulle ei ole saatu vaihdettua uutta lähetintä. Samun satelliiittiseuranta on päättynyt.


Lalli KARTTA

Satelliittisääksi Lalli valjaineen lähikuvassa. Kuva Jukka Rastas, Kuvakasvot Oy

Satakuntalainen satelliittisääksityöryhmä valjasti Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Sääksisäätiön yhteistyönä Kokemäellä pesineen sääksikoiraan satelliittilähettimellä kesällä 2013. Linnulle annettiin synnyin- ja pesimäseutunsa johdosta kutsumanimeksi tarujen ja tarinoiden Lalli. Lalli on nimittäin rengastettu pesäpoikasena Köyliössä v. 2007. Se pesi Kokemäellä naaraan kanssa, joka osoittautui syntyneeksi Virossa v. 1999. Tällä satakuntalais-virolaisella sääksiparilla oli satelliittilähettimen valjastuksen tapahtuessa kaksi pesäpoikasta huolehdittavanaan. Lallin lähetin lakkasi toimimasta 31.3.2014, mutta se havaittiin pesimäpaikallaan sen jälkeen vuosina 2015 ja 2016. Satelliittisääksi Lalli pesi v. 2017 uuden naaraan kanssa samalla pesällä kuin satelliittilähettimen valjastuksen aikaan v. 2013. Pesinnän epäonnistuttua Lallille ei saatu  vaihdettua uutta satelliittilähetintä. Lallista ei ole saatu paikannuksia ja sen pesällä ja kalastuspaikalla Kokemäellä ei ole nähty sääksiä.pesimäkaudella 2018. Lallin satelliittiseuranta on päättynyt.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj tuki Lallin lähetinhankintaa ja on toiminut myös yhteistyökumppanina uuden lähettimen hankinnassa sääksen seurantaa varten.


Ahti KARTTA

Satelliittisääksi Ahti. Kuva: Jouko Kivelä

Satakuntalainen satelliittisääksityöryhmä valjasti Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Sääksisäätiön yhteistyönä Pohjois-Satakunnassa pesineitä sääksiä satelliittilähettimillä kesällä 2015. Siikaisissa pesineelle koiraslinnulle, jonka rengasti Jaakko Reponen pesäpoikasena Siikaisissa v. 2011, annettiin kutsumanimeksi Ahti. Ahti-satelliittisääkselle hankittiin satelliittilähetin Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan Rahaston myöntämän apurahan turvin. Ahti menehtyi läntisessä Italiassa syyskuussa 2016.


Iida KARTTA

Satakuntalainen satelliittisääksityöryhmä valjasti Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Sääksisäätiön yhteistyönä Pohjois-Satakunnassa pesineitä sääksiä satelliittilähettimillä kesällä 2015. Kankaanpäässä pesineelle naaraslinnulle annettiin kutsumanimeksi Iida. Iida-satelliittisääkselle hankittiin satelliittilähetin Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan Rahaston myöntämän apurahan turvin. Iida menehtyi Chari-joella Tšadin eteläosan kuivuudessa huhtikuussa 2016.


Kuvia

Sääksinaaras ja tuulivoimaa Pohjois-Satakunnassa. Kuva: Jouko Kivelä Sääksinaaras pesimäsuollaan. Kuva: Jouko Kivelä Varsinais-Suomen Laitilassa rengastettu 7-vuotias Samu-sääksi Satakunnan Eurajoella 1.8.2014. Kuva: Jouko Kivelä
Samu sylissä valjastusta varten. Kuva: Hannu Pihlasalo

Jouko Kivelä ja Raimo Uusitalo valjastavat satelliittisääksi Lallia. Kuva Jukka Rastas, Kuvakasvot Oy

 

Sivun vastuuhenkilö: 
Sivun vastuuhenkilöt: Teksti: Raimo Uusitalo, kuvat: Jouko Kivelä, Hannu Pihlasalo, Jukka Rastas (Kuvakasvot Oy), sivunhallinta: Markus Piha
28.8.2018