TEKOPÖLY – Tekopökkelöiden hyödyt pölyttäjille ja monimuotoisuudelle

 

Lahopuu on tärkeää monille lajeille. Lahopuuta on kuitenkin talousmetsissä vähemmän kuin luonnontilaisissa metsissä. Lisäämällä metsiin lahopuuta ja ylläpitämällä lahopuujatkumoa voidaan kasvattaa metsäluonnon monimuotoisuutta. Samalla tuetaan metsien virkistyskäyttöä, sillä lahopuun lisäys todennäköisesti hyödyttää myös metsäpölyttäjiä. Niillä on olennainen rooli metsäkasvien pölyttäjinä ja marjasadon turvaajina.

Yhtenä keinona lahopuun lisäämiseksi voidaan käyttää tekopökkelöitä. Tekopökkelö on hakkuun tai harvennuksen yhteydessä 2–5 metrin korkeudelta katkaistu elävä puu, joka jätetään lahoamaan. Suomessa tekopökkelöitä on tehty joitakin vuosia, mutta niiden lajistohyötyjä on tutkittu vasta niukasti.

Tavoite

TEKOPÖLY-projektissa selvitetään tekopökkelöitä käyttävää lajistoa sekä sitä, millaiset tekopökkelöt ovat hyödyllisimpiä. Millainen merkitys tekopökkelöillä on lahopuuta tarvitsevalle lajistolle (pölyttäjät, sienet, linnut)? Millaiset ja miten sijoitetut pökkelöt ovat hyviä metsäpölyttäjille ja muulle monimuotoisuudelle talousmetsissä? Tutkimustemme perusteella jaamme tietoa sopivista tekopökkelöistä ja laadimme niistä ohjeen metsänomistajille ja metsäalan toimijoille.

 

Toteutus

TEKOPÖLY on METSO-ohjelmaan kuuluva talousmetsien luonnonhoidon kehittämishanke, joka kestää kaksi vuotta (2021–2022). TEKOPÖLY-projektiin osallistuvat Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Jyväskylän yliopisto, Metsä Group ja Bioname Oy. Projektia rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. TEKOPÖLY tekee yhteistyötä metsäpölyttäjiin liittyvän Pölymetsä-hankkeen kanssa.

Tutkimme ja merkitsimme vuonna 2021 Keski-Suomessa Viitasaarella 69 tekopökkelöä ja 78 luonnonpökkelöä. Tutkimuspökkelöiden puulajit ovat kuusi ja koivu. Pökkelöt sijaitsevat vanhoilla hakkuilla, melko tuoreilla hakkuilla ja harvennushakkuilla. Tutkimme pökkelöiltä ja hakkuukuvioilta sienet, pistiäiset ja linnut sekä monia pökkelöiden ja hakkuukuvioiden ominaisuuksia, jotka voivat vaikuttaa lajistoon. Lajiryhmistä valmistuvat maisterintutkielmat Helsingin ja Jyväskylän yliopistoihin.

Vasemmalla kuusiluonnonpökkelö C74, jossa on sääoloja mittaava dataloggeri. Keskellä koivutekopökkelö. Oikealla kuusitekopökkelö vanhalla hakkuukuviolla. Kuvat: Heidi Björklund

Vasemmalla Jenna Purhonen merkitsee kuusitekopökkelöä tutkimukseen. Oikealla on tekopökkelöitä säästöpuuryhmässä. Kuvat: Heidi Björklund

 

Tukijat:

 

 

 

Yhteystiedot:

Heidi Björklund, projektin koordinaattori, lintututkija
heidi.bjorklund(at)helsinki.fi, tutkimustiedot

Jenna Purhonen, sienitutkija
jenna.purhonen(at)jyu.fi, tutkimustiedot

Juho Paukkunen, pistiäistutkija
juho.paukkunen(at)helsinki.fi, tutkimustiedot

Jari Valkama, projektin johtaja
jari.valkama(at)helsinki.fi, tutkimustiedot