LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Kumpula 3.9.2014: syksyn kukkijoita ja alkavaa ruskaa

Aurinko pilkistelee pilvien lomasta lupaavasti: jokohan saataisiin kolmeviikkoisen sadekauden jälkeen aurinkoinen päivä? Lämpötila on 15,4 astetta, päivemmäksi on ennustettu jopa 18 astetta. Lounaistuuli puhaltelee.

Puutarha on vihreä ja rehevä elokuun sateista. Monet puut ja pensaat ovat kesän mittaan kasvaa hujahtaneet suorastaan järkyttävän isoiksi. Joko nämä lapset nyt… Harakka varoittelee jättituija-aidassa. Kani pomppii pakoon valkoinen peräpeili vilkkuen, ja kukkulalla aamuaurinkoa paistatellut rusakko poistuu tieltäni hitaan arvokkaasti käytävää pitkin. Puro solisee, koski kohisee, lammet päilyvät. Vihreät nurmikentät saavat tyytyväisen vierailijan tunnelmoimaan viheriäisistä niityistä.

Puutarhassa on hedelmöinnin aika. Perennoista hedelmistöt leikataan pois, jotta kasvit eivät pääsisi lisääntymään suvullisesti ja jotta luonnonalkuperää olevat kasvikannat pysyisivät puhtaina. Mutta puut ja pensaat tuottavat hedelmiä lintujenkin iloksi. Huomiota herättävät värikkäinä ruusujen kiulukat ja pihlajanmarjat. Kukkavuorenpihlajan (Sorbus pohuashanensis 1994-1084, 1994-1049) suuret hedelmistöt (kerrotut huiskilot) loistavat kauas: pienet marjat ovat kypsyneet oranssinpunaisiksi. Euroopan osaston punamarjakanukka (Cornus mas1996-437) on isohkoja marjoja punaisenaan, kypsimmät ovat jo varisseet maahan. Euonymus macropterus 1993-672 -sorvarinpensaan mehevät punaiset kotahedelmät ovat paljastaneet punaisen siemenvaipan peittämät siemenet. Ilex geniculata 1999-472 -orjanlaakeri on kuin koristettu joulukuusi, täynnä heleänpunaisia, pitkäperäisiä, 1–3 yhdessä riippuvia marjoja. Vielä komeampi ripustus on Itävallasta saadussa alppikuusamassa (Lonicera alpigena 2003-662). Japaninvatukan (Rubus phoenicolasius 1993-639) pienehköt hedelmät ovat oranssin väriset.

Kamtšatkanmustikan (Vaccinium praestans 1993-501) 1,2-senttiset, kirkkaanpunaiset marjat haisevat luotaantyöntävästi raakaöljylle!

Päivän pituus on tänään tasan 14 tuntia. Syksy on tullut elokuun viileillä ja sateilla. Kasvimaantieteellisessä puutarhassa näkyvät ensimmäiset syksyn värit. Amurinlehmuksessa (Tilia amurensis 1994-994), amurinvaahterassa (Acer tegmentosum 1994-1024) ja japaninlehmuksessa (Tilia japonica 1993-846) on keltaista, Sahalinin saarelta saadussa idänorapihlajassa (Crataegus chlorosarca 1998-562) oranssia ja keltaista ja puutarhan kaunottaressa, kirsikkasorvarinpensaassa (Euonymus planipes 1994-1136), viininpunaista. Kissusvaahterea (Acer cissifolium 1993-792) on vihreä, keltainen, oranssi ja punainen. Samoja värejä, joskin vaatimattomammin, on Prunus nipponica 1993-599 -kuriilienkirsikassa. Takuuvarma ruskaan menijä, japaninpihlaja (Sorbus commixta 1993-537), on muuttumassa hehkuvan punaiseksi.

Mutta vielä ilahduttavat kulkijaa kukatkin. Ruohovartinen Clematis hexapetala var. hexapetala 2004-422 -kärhö kukkii valkoisenaan. Syyskimikki (Cimicifuga simplex 1994-857) on alkanut kukkia, pystyt valkoiset kukinnot kurottavat jopa 1,6 metrin korkeuteen, ja Japanin osaston syyskimikki (1993-741) on vielä sitäkin komeampi. Venäjän Kaukoidästä kerätyt vaarinlaukat (Allium senescens) ovat joko nupulla (2010-20) tai jo vaaleanpunertavassa kukassa (2004-411). Kiinan keruumatkalta 1994 tuotu syysukonhattu (Aconitum fischeri var. arcuatum 1994-842) on kärsinyt heinäkuun kuivuudesta ja jäänyt matalaksi; siinä on kukkia ja nuppuja. Japanin keruumatkalta 1993 tuotu Aconitum yezoense 1993-748 sen sijaan on yhtä rehevä ja korkea, liki 2-metrinen, kuin aina ja täydessä sinivioletissa kukassa.

Komeakissanminttu (Nepeta subsessilis 1993-844) jatkaa siniviolettia kukintaansa ja houkuttelee kimalaisia ja mehiläisiä. Muita siniviolettikukkaisia on yli metrin korkuinen, pysty Lobelia sessilifolia 1999-452 -lobelia ja itäisen Pohjois-Amerikan osaston syksyn koristus, komea tuoksuasteri (Aster novae-angliae 1987-1051). Valkomulperin (Morus alba 1993-664) alla kukkii viehättävä, vaaleanpunakukkainen Scilla scilloides 2002-556 -sinililja. Matala kiinanneilikka-kasvusto (Dianthus chinensis 2008-204, 2010-26) hehkuu punaviolettina. Liki saman sävyisiä ovat Venäjän Kaukoidästä saadut mantšuriankurjenpolvi (Geranium wlassovianum 2010-28) ja Geranium soboliferum 2010-27. Ja kukassa on tietysti Japanin keruumatkalta tuotu puutarhan komistus, Sanguisorba japonensis 1993-797 -luppio.

Pensaitakin on vielä kukassa: sekä Kiinasta että Kanadasta tuodut ja vaihdon kautta Euroopasta saadut pensashanhikit (Dasiphora fruticosa 1994-904, 1995-681, 1996-59) kukkivat keltaisina, ja Callicarpa dichotoma 1993-780 -helmimarjassa on pienet rosat kukat, tiiviinä kukintoina.

Hyötykasveista kiinnostuneille hyötykasvien puutarha esittelee lajirunsauttaan.

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha (http://www.luomus.fi/fi/kumpula) ja KesäKapusiini-kahvila ovat avoinna yleisölle syyskuun loppuun asti, aukioloaika on ti–su kello 11–18  (jalkamies pääsee pyöröportista ulos kello 20:een asti). Pääsymaksu puutarhaan on 5 euroa/3 euroa/0 euroa. Helsingin Sähköverkkojen maakaapelityö tekee Hämeentien suuntaiselle portille, Jyrängöntie 2, pääsystä mielenkiintoisen, mutta jalankulkijoille reitti on kyllä auki.

Kumpula 3.9.2014: syksyn kukkijoita ja alkavaa ruskaa

4.9.2014
Paula Havas-Matilainen
Avainsanat: 

Luomuksen blogiKumpulan puutarha