LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Kumpula su 15.6.2014: sittenkin käpyjä pihdoissa!

Kylmän yön (minimi hiukan alle 7 astetta) jälkeen on yllättäen sinitaivainen, aurinkoinen aamupäivä. Rusakkopari köllöttelee nurmikolla sunnuntaiaamun rauhassa. Mustarastailla ja räkättirastailla pitää yhä kiirettä, ja Jarin ripustamista linnunpöntöistä kuuluu poikasten vaativa huuto. Aurinko hellii, vaikka varjossa on vain runsaat 15 astetta. Pitkähihainen vaate osoittautuu tarpeettomaksi.

Yläkartanon edessä kukkii komeasti ryhmä vanhoja puistosyreenejä (Syringa x henryi; komeimmin on kukassa 00XX-62). Vanhan kartanopoppelin (Populus balsamifera ’Hortensis’ 00XX-1) päivät ovat luetut: talvella se menetti latvansa, ja nyt on romahtanut alas muhkea oksa.

Joudun pyörtämään puheeni: muutkin pihdat kuin palsamipihta (Abies balsamea 1986-217) ovat kukkineet Kumpulan puutarhassa ensi kerran tänä keväänä!  Venäjän Kaukoidästä saadun ussurinpihdan (Abies holophylla 1989-93) kävyt ovat isot, pystyt ja vihreät, ja muutamia niistä on ihailtavina alaoksillakin. Japanin-keruumatkalta 1993 tuotujen sahalininpihtojen (Abies sachalinensis 1993-524, 1993-564) kävyt ovat aivan latvassa, samoin Kiinan-keruumatkalta 1994  tuotujen ohotanpihtojen (Abies nephrolepis 1994-848, 1994-1017) pystyt, siniset tai sinivioletit, nuoret kävyt. Mitä merkillistä oli viime kesän säässä, kun se sai Kumpulan eri-ikäiset pihdat aloittamaan kukintansa tänä keväänä?

On Luonnonkukkien päivä. Kumpulan kasvimaantieteellisen puutarhan kasvit ovat luonnonkukkia nekin, vaikkeivät suomalaisia: kaikki kasvit on kerätty luonnosta, Etelä-Suomea ilmastollisesti vastaavilta alueilta eri puolilta pohjoista pallonpuoliskoa, siemeninä, silmulisäysmateriaalina tai taimina.

Kalmia-suku (kalmiat) on nimetty suomalaisen kasvitieteilijän ja tutkimusmatkailijan Pietari Kalmin mukaan. Yhdysvalloista, Mainen osavaltiosta, peräisin oleva leveälehtikalmia (Kalmia latifolia 2004-432) on täynnä vaaleanpunaisia nuppuja: kohta alkaa sen viehättävä kukinta.

Kiinan-keruumatkalta 1994 tuodut siperianjasmike (Philadelphus schrenkii 1994-885) ja amurinjasmikkeet (Philadelphus tenuifolius 1994-921, 1994-1013) kukkivat. Niistä siperianjasmike on täydessä kukassa; kukat ovat isohkot, valkoiset ja tuoksuvat. Amurinjasmikekannan 1994-1013 siemenet on kerätty Changbai-vuoriston temperaattiselta vyöhykkeeltä, 815 m:n korkeudelta, ja pensaat ovat jo ohi kukkimassa. 1994-921-kanta on vuoriston orohemiboreaaliselta vyöhykkeeltä, 1080 m:n korkeudelta, ja parhaassa kukassaan.

Kasvimaantieteellisen puutarhan kesäkuisina väriläikkinä kukkivat mätäspäivänlilja (Hemerocallis dumortieri 1993-506) ja monet kurjenmiekat (Iris). Venäjän Kaukoidästä saatu kiinanpioni (Paeonia lactiflora 1992-243) on juuri nyt täydessä kukassa ja upea. Kiinan-keruumatkalta tuotu amurinlilja (Lilium pensylvanicum) 1994-986 kukkii oranssinhehkuisena. Sen siemenet on kerätty Changbai-vuoriston temperaattisesta vyöhykkeestä, 610 m:n korkeudelta. Vuoriston alaoroboreaalisesta vyöhykkeestä, 1270 metrin korkeudelta, kerätty amurinlilja 1994-903 on vasta nupulla; nuppuja peittää valkoinen, tiheä ”villa”.

 

Kumpula su 15.6.2014: sittenkin käpyjä pihdoissa!

15.6.2014
Paula Havas-Matilainen
Avainsanat: 

Luomuksen blogiKumpulan puutarha