LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Luonnontieteellisessä museossa kurkistellaan koralliriuttaa

Luonnontieteellisen museon Elämän historia -näyttelyssä pääsee nyt ihastelemaan Ison valliriutan kauneutta. Näyttelysalin katossa uivan valtavan valkohain alla välkehtii sininen vedenalainen maisema. Koralliriutan äärellä uiskentelee tai köllöttelee kymmeniä erilaisia kaloja ja selkärangattomia. Joukosta löytyy muun muassa myrkkypiikkien peittämä siipisimppu, kolostaan kurkistava mureena, valtava jättiläissimpukka ja merimakkara.

Koillis-Australiassa sijaitseva Iso valliriutta on maailman suurin koralliriutta ja se on julistettu UNESCO:n maailmanperintökohteeksi. Kymmeniä metrejä paksun riutan vanhimmat osat ovat arviolta puoli miljoonaa vuotta vanhoja korallieläinten kalkkikuoria, joiden päälle on kerrostunut aina vain uusia kivikorallisukupolvia.

Kivikorallit muodostavat itse kalkkisen tukirangan, joiden suojassa ne piileskelevät. Kivikorallien lisäksi riuttaan kiinnittyy pehmeitä koralleja, jotka eivät muodosta kalkkikuorta. Korallieläimet elävät symbioosissa panssarisiimalevien kanssa. Panssarisiimalevät tuottavat yhteyttämällä ravintoa kun taas koralli tarjoaa suojaa. Yli 600 korallilajin joukossa elää jopa yli 1600 kalalajia ja tuhansia selkärangattomia.

Tule siis kurkkaamaan Nemon sukulaisia ja naapureita!

 

Siipisimppu koralliriutan äärellä. (Kuva: Ari Puolakoski)

 

Koralliriutan yksityiskohtia viimeistellään maalaamalla ja lopuksi kiinnitetään arkoja näytteitä suojaava lasi. (Kuvat: Erik Weckman ja Laura Hiisivuori)

Luonnontieteellisessä museossa kurkistellaan koralliriuttaa

8.7.2014
Annika Ljungberg
Avainsanat: 

Luomuksen blogiUutisetLuonnontieteellinen museo