LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Operaatio ”Tähtikämmekän siemenet”

Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan Saarihuoneessa kasvava suurikokoinen tähtikämmekkä kukki tänä vuonna näyttävästi viiden kukan voimin. Kasvihuoneiden puutarhurit pölyttivät kukat sitä mukaa kun niitä ilmestyi, tarkoituksenaan saada tähtikämmekkä tuottamaan siemeniä, joita voitaisiin lähettää idätettäväksi orkideanviljelyyn erikoistuneeseen laboratorioon. Siementen kypsymistä saatiin odotella, mutta tällä viikolla ensimmäinen paketti vihdoin lähti postiin!

 

Tähtikämmekkä, Anagraecum sesquipedale on erikoinen, erittäin pitkäkannuksisen kukan tekevä orkidea Madagaskarilta. Kämmekän erikoisuudesta kiisteltiin jo Charles Darwinin aikoina, kun hän väitti, että kukkaa täytyy pölyttää jokin perhoslaji, jolla imukärsä on yhtä pitkä kuin kukalla on kannus. Toiset tieteilijät eivät uskoneet aikamme tunnetuimman evoluutiobiologin Darwinin oletuksia, mutta parikymmentä vuotta hänen kuolemansa jälkeen tutkijat toden totta löysivät Xanthopan morgani -nimisen kiitäjän, jonka imukärsä todella on yhtä pitkä kuin tähtikämmekän lähes 30 cm kannus. Kiitäjä siis yltää pitkän imukärsänsä avulla imemään mettä sen perukoilta ja mahdollistaa samalla kukan pölytyksen, kun orkidean siitepölymyhkyt tarttuvat siihen.


Tältä tähtikämmekän upea kukka näytti vuonna 2011. Kukan pitkä kannus lähtee kukan takaa ja kuvassa näkyy myös toisen kukan kannusta. (Kuva: Laura Hiisivuori)

Kaisaniemen kasvihuoneilla kiitäjiä ei ole, joten tähtikämmekän pölytys toteutettiin hienovaraisesti käsin sormia apuna käyttäen. Pölytyksen avulla kämmekän haluttiin siis tuottavan siemeniä, joita voitaisiin idättää ja sillä tavalla erikoista kämmekkälajia pystyttäisiin lisäämään.

 

Siemenkotien tarkkailua

Tähtikämmekän siementen tiedetään kypsyvän noin kolmessa kuukaudessa. Kämmekän siemenkotia käytiin tarkistamassa kolmena viikkona puutarhurien toimesta Suomen Orkideayhdistyksen jäsenen ja pitkäaikaisen orkideaharrastajan Oili Pentinsaaren asiantuntevalla avustuksella, jotta siemenet osattaisiin kerätä juuri oikeaan aikaan.


Orkidea-asiantuntija Oili Pentinsaari (vas.) tarkistamassa siemenkotien kypsyysastetta 29. heinäkuuta yhdessä puutarhuri Aino Anttilan kanssa. (Kuva: Jani Järvi)

”Tämä on toinen vuosi, kun yritämme lähettää siemeniä idätettäväksi. Viime vuonna idätys epäonnistui, sillä siemenkota oli ehtinyt kasvihuoneessa kypsyä niin paljon, että se oli haljennut ja sen sisään oli päässyt siemeniä tuhoavia homeita ja bakteereja. Siemenet lähetettiin kasvatettavaksi, mutta niistä ei tullut mitään. Tänä vuonna olemme siis erityisen tarkkoja!”, kertoo Oili 29. heinäkuuta tarkastellessaan siemenkotien kypsyysastetta. Hän toteaa, että ensimmäisenä pölytetty kota voidaan seuraavalla viikolla postittaa, sillä tällä kertaa halutaan ottaa varman päälle ja välttää viime vuoden harmillinen siemenkodan puhkeaminen.


Tähtikämmekän siemenkota postituspäivänä 5.8. Tämä kukka oli pölytetty ensimmäisenä, 23. huhtikuuta 2013. (Kuva: Jani Järvi)

 

Kämmeköiden lisäys vaatii aikaa ja tarkkuutta

”Siemenet lähetetään Saksaan Blue Cattleya -nimiseen orkideoiden idätykseen ja kasvatukseen erikoistuneeseen laboratorioon. Siellä minimaaliset siemenet idätetään steriileissä ja tarkoin säädellyissä olosuhteissa ravintoliuoksessa, jonka sisältämät kasviravinteet saavat siemenet itämään. Kämmekänalkuja kasvatetaan yleensä ravinneliemessä kahden vuoden ajan, jonka jälkeen ne voidaan siirtää toisenlaiselle kasvualustalle. Tämän jälkeen kestää vielä kolme vuotta ennen kuin kasvit ovat niin suuria, että ne voisivat kukkia. Tähtikämmekällä tähän prosessiin saattaa kulua vielä vähän enemmänkin aikaa”, selostaa Oili. Samalla hän kertoo, että nopeuttaakseen orkideoiden lisäystä, joka maailmalla on valtava bisnes, ovat kasvilaborantit kehitelleet tavan lisätä kasveja meristeemikasvatuksella eli ottamalla orkideoista ”pistokkaita”. Tämä nopeuttaa kasvatusta, koska tällöin kasvi on heti isompi kuin suoraan siemenestä idätettäessä ja se voidaan saada kukkimaan nopeammin.

Mitä mahdollisille uusille tähtikämmeköille sitten tapahtuu?

Oili kertoo, että mikäli idätys- ja kasvatusprosessi onnistuu, voidaan vuosien päästä saatavia taimia lahjoittaa muille kasvitieteellisille puutarhoille ja kenties myydä harrastajille. Hän kuitenkin korostaa, että kasvatus on niin aikaavievää, että ensin pitää odottaa tietoa siitä saadaanko siemenet idätetyksi.

 

Laboratoriokasvatus eroaa luonnonoloista

Luonnossa kämmeköiden vararavintoa sisältämättömät, millimetrin kymmenesosien kokoiset siemenet leviävät tuulten mukana ympäristöön. Siementen vararavinnottomuus tarkoittaa sitä, että orkideoiden on täytynyt keksiä keino saada siemenensä itämään jotenkin ilman sitä. Tässä kohtaa kuvioon astuvat mukaan sienet. Orkideat elävät näet symbioosissa niiden kanssa. Siemen lähtee itämään kasvualustaltaan löytyvän sienen avustuksella, sillä sieni hankkii sille ravinteita ja vettä. Kasvi taas yhteyttäessään ja kasvaessaan tuottanee sienille sokereita. Tätä tiivistä suhdetta ei tunneta täysin tarkkaan, mutta Oili Pentinsaaren käsityksen mukaan kämmeköiden sieniosakkaat elävät ainakin niiden juurten soluissa.

Saksan laboratoriossa tähtikämmekän siemenet kasvatetaan ilman sieniä. Siellä kasvatukseen käytetty ravinneliuos sisältää siementen kasvuun lähdölle tarpeellisia ravinteita ja kasvuhormoneja, jolloin siemen lähtee itämään. Kasvit siis kasvavat aikuisiksi ilman sientäkin, mutta vain laboratorio-oloissa. Sienen puuttumisesta ei tietojen mukaan ole kämmeköille haittaa, mutta luonnossa ne eivät ilman sieniosakkaita ilmeisesti menestyisi tai ainakaan lähtisi itämään.

 

Sadonkorjuun hetki

Maanantaina 5.8. on koittanut hetki, kun ensimmäisenä 23.4. pölytetty siemenkota on vihdoin valmis leikattavaksi ja postitettavaksi. Aikaa pölytyksestä on kulunut reilu kolme kuukautta, sillä tämä siemenkota ei kolmen kuukauden kohdalla osoittautunut vielä kypsymisen merkkejä. Kasvihuonepuutarhurit Aino Anttila ja Merja Pulkkinen ovat varustautuneet tapahtumaan kumihanskoin ja desinfioimalla puutarhasakset 99,5 % -etanolilla, jotta siemenkodan mukana kasvattamolle ei kulkeutuisi mitään ylimääräistä, mikä voisi pilata kasvatusyritykset.


Puutarhuri Aino Anttila (oik.) desinfioi siemenkodan leikkaamiseen tarkoitetut puutarhasakset etanolilla samalla, kun puutarhuri Merja Pulkkinen vetää käsiinsä kumihanskoja. (Kuva: Jani Järvi)


Ennen siemenkodan irrotusta siitä leikataan turhat, kuivuneet kukanosat pois. (Kuva: Jani Järvi)

Ensin Aino leikkaa siemenkodasta roikkuvat kuihtuneet kukanosat pois, jotta ne eivät matkan aikana postipaketissa alkaisi mätänemään. Sen jälkeen Merja pitelee pussia ja Aino napsaisee siemenkodan irti kasvista niin, että se tipahtaa suoraan kirjekuoreen. Tämän jälkeen paketti viedään Kasvimuseon lähettämölle, mistä se postitetaan Saksaan.


Naps! Siemenkota leikataan, niin että se putoaa suoraan kirjekuoreen. (Kuva: Jani Järvi)


Kota kirjekuoressa valmiina postitettavaksi Saksaan idätystä varten. Kirjekuori pakataan postipakettiin niin, ettei kota pääse matkan aikana litistymään. (Kuva: Jani Järvi)

Sen jälkeen kun siemenet ovat saavuttaneet Saksan ja idätyskokeiden onnistumisesta on saatu tietoa voivat puutarhurit lähettää myöhemminkin pölytettyjä siemenkotia kasvatettavaksi. Jännityksellä odotamme kuinka tähtikämmekän siemenille käy!


Myöhemmin pölytetyt siemenkodat jäävät odottamaan vuoroaan. Vuonna 2013 tähtikämmekkä tuotti viisi siemenkotaa. (Kuva: Jani Järvi)

 

Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneet ovat kesäaikaan (kesä-elokuu) avoinna ti-su klo 10-17. Maanantaisin kasvihuoneet ovat suljettuina. Sisäänpääsymaksu on 8/4 €. Tule ja katso löydätkö muiden mielenkiintoisten kasvien seasta tähtikämmekän siemenkotia!

Operaatio ”Tähtikämmekän siemenet”

8.8.2013
Jani K Järvi
Avainsanat: 

Kaisaniemen puutarhaYleistäLuomuksen blogi