LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Luomuksen blogi

Monimuotoisuutta tutkimassa on Luomuksen blogi, jossa ihastellaan kahden kasvitieteellisen puutarhan ihmeitä, kuljetaan tutkijoiden matkassa maastossa ja seurataan näyttelyiden rakentamista lähietäisyydeltä.

Vanhemmat kirjoitukset löytyvät osoitteesta:
http://blogs.helsinki.fi/luonnontieteellinenmuseo/ ja http://blogs.helsinki.fi/greenroofs/


Uusi tutkimusjulkaisu/ New article on green roofs

3.5.2016

Kuoppamäki Kirsi & Lehvävirta Susanna 2016. Mitigating nutrient leaching from green roofs with biochar. Landscape and Urban Planning 152: 39-48. Julkaisu on vapaasti luettavissa 16.6.2016 asti. Free access until 16th June 2016.

Avainsanat:

Viherkatot

Kumpula 19.4.2016: vihreä valtaa Kumpulaa

21.4.2016

Kevät on edennyt vauhdilla maaliskuun lopulta, pääsiäisestä asti. Lumet sulivat, ja lokit tulivat. Maaliskuun lopussa Kumpulan puutarhassa näkyi jo sepelkyyhkyjä, räkättirastaita ja punarinta, ja huhtikuun alussa konsertoi peipponen. Puutarhan ystäväyhdistyksen lahjoittama penkki nostettiin ulos Yläkartanon eteläseinustalle ja käytiin sananmukaisesti ulkona lounailla. Kuun puolivälissä kahvilan emäntä tuli laittelemaan kahvilaa kesäkuntoon. Puutarha ja kahvila avautuvat yleisölle tiistaina 3.5. ja ovat sitten avoinna syyskuun loppuun asti, tiistaista sunnuntaihin kello 11–18. Maanantaisin ja juhannuksena puutarha on kiinni. Vappuna, 1.5., puutarhan valloittaa biologian opiskelijoiden (Symbioosi ry) järjestämä perinteinen koko perheen tapahtuma, Vappushokkelo.

Tapaaminen Ympäristöministeriössä

20.4.2016

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tapasi Viides ulottuvuus -tutkimusryhmän edustajia

Avainsanat:

Viherkatot

Kaisaniemi 14.4.2016: Yli satavuotiaita pähkinäpensaita!

16.4.2016

Kun tulee Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan sen Unioninkadun puoleisesta kävelyportista ja ohittaa entisen portinvartijan kopin ja puutarhan esitetaulun, avautuu pääkäytävän oikealla puolella alue, joka kartassa (http://www.luomus.fi/fi/kaisaniemi/esittely) on merkitty lohkoksi numero 133. Lohkon Kasvimuseo-rakennuksen puoleisessa päässä kasvaa joukko eri puolilta pohjoista pallonpuoliskoa kotoisin olevia pähkinäpensaita. Pähkinäpensaat ovat tuulipölytteisiä ja kukkivat ennen lehtien puhkeamista, jotta siitepöly pääsee vapaasti leviämään. Nyt on siis pähkinäpensaiden kukinnan aika. Pensaat ovat vielä lehdettömiä. Osa pensaista on jo kukkinut, osa kukkii parhaillaan ja osan norkkokukinnoissa olevat hedekukat ovat vielä nupulla.

Mutta on toinenkin syy katsoa näitä pähkinäpensaita: useimmat niistä ovat yli sadan vuoden ikäisiä! Siis aivan Unioninkadun tuntumassa kasvaa yli satavuotiaita pähkinäpensaita!

Ja on vielä kolmaskin syy pitää pensaita silmällä: pähkinäpensaat tunnistaa hedelmistä tai pikemminkin hedelmien ympärillä olevan suojuksen muodosta. Onko kukaan koskaan katsonut näiden satavuotiaiden pähkinäpensaiden hedelmiä? Tekevätkö pensaat pähkinöitä lainkaan?

Kaisaniemen kasvihuoneet 14.4.2016: nuppuja, hedelmiä, kasvun ihmettä

15.4.2016

Keskipäivän Kotka-palaverin jälkeen trooppisella tutkimusmatkalla aurinkoisissa, rehevöityneissä ja tuoksuvissa kasvihuoneissa.

Kumpula 16.3.2016: avautuvia silmuja ja kukkivia tuulipölytteisiä

21.3.2016

Kaisaniemessä lumen syvyys on 0 cm, mutta Kumpulassa lunta on virallisesti 7 cm:ä. Kartanoalueella, puiden alla, puutarhan etelärinteillä ja kukkuloiden päivänpuolella on laajalti lumetonta, mutta istutusryhmien välissä ja käytävillä loistavan valkoista, märkää lunta on paikoin paksulti. Sulamisvesiä seisoo notkelmissa ja virtailee viettävissä kohdissa. Suolampi on lumen alla, lammen keskikohdalla jäällä on vaaleanruskeaa vettä. Ison alalammen rannat ovat lumiset, keskellä lampea on jäällä lumisohjoa. Laskuojien kohta on sula, samoin koko pienempi alalampi.

Kaisaniemi 2.3.2016: sokerina pohjalla Allocasuarina distyla

8.3.2016

Kevätpäivien lisääntyvä valo näkyy kasvihuoneissa kasvuna ja kukintana. Palmuhuoneen paperimulperipuussa (Broussonetia papyrifera 00YY-397) on nuoret lehdet.

Malesiasta kerätystä Pandanus parvus 2011-1385 -kairapalmusta on kasvanut kaunis nuori yksilö. Kierteinen lehtiasento, josta kairapalmut ovat saaneet nimensä, näkyy jo hyvin. Saarihuoneen kertaalleen latvottu madagaskarinkairapalmu (Pandanus utilis 1987-659) ulottuu jälleen kattoon.

Välimerihuoneen juudaksenpuussa (Cercis siliquastrum 1996-48) on tänä vuonna paljon kukkia. Kukintoja on varsinkin ylhäällä latvaoksilla. Siemenet on kerätty Epeiroksen alueelta Kreikasta.

Itäiseltä Välimerenalueelta tuo kevätterveisiä myös kauniisti kukkiva Allium cyrillii 2010-1662 -laukka.

Viherkattojen uudet ohjekortit on julkaistu

20.2.2016

Viherkatoista sekä katto- ja kansipuutarhoista on ilmestynyt kolmen ohjeen sarja:

Viherkatot ja katto- ja kansipuutarhat, rakenteet RT 85-11205,
Ohjeita erilaisten viherkattojen sekä kattopuutarhojen ja kansipuutarhojen kattojen suunnitteluun.
Viherkatot ja katto- ja kansipuutarhat, periaatteet RT 85 11203,
Viherkattojen katto- sekä kansipuutarhoista muuta ohjeellista tietoa.
Viherkatot ja katto- ja kansipuutarhat, kasvillisuus ja kasvualusta RT 85-11204.

Rakennustiedon uutiskirje

Tutkimusryhmästämme Susanna Lehvävirta ja Taina Suonio olivat mukana tuottamassa kortteja työryhmien jäseninä.

 

Avainsanat:

Viherkatot

Kumpula 17.2.2016: onneksi on vielä talvi!

18.2.2016

Kumpulassa on ohuet viisi senttimetriä puhdasta, auringossa valkoisena hohtavaa ja askelien alla massahtelevaa lunta. Paikoin näkyy vihreää nurmikkoa ja hiekkaa, ja puiden alustat ovat paljaat.

Kartanoalueella lumi on täynnään kanien ja rusakoiden jälkiä; kaukana puutarhan lounaiskulmassakin asustaa joku. Sepon ja Maritan virittämien kaniaitojen suojissa istutukset ovat turvassa. Tiaiset laulavat unisesti tyyti tyyti tyyti, kaukana vaakkuu varis, viherpeippo ryystää, harakka räksyttää. Mustarastaat ovat laulaneet viikon alusta. Tuuli kahisee oksistossa. Ilmassa on kevättä!

Vihervuosi on avattu - viherkatot esillä

13.2.2016

Europarlamentaarikko, Viherympäristöliito puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen toteaa YLEn uutisessa, että viherkattojen kanssa ollaan nyt hitaassa lähtövaiheessa, vaikka Suomessa tehdäänkin upeaa viherkattotutkimusta.

Vihervuosi avattiin juhlallisesti Jyväskylässä. Paikalla oli tutkimusryhmästämme Taina Suonio, joka on toiminut Viherympäristöliiton varapuheenjohtajana kolme viimeistä vuotta.

Lue koko juttu

Avainsanat:

Viherkatot