Satelliittisääksi Jukka on päässyt perille talvehtimisseuduilleen Kameruniin. Matkaa kertyi Pälkäneeltä Lagdo-järven rannalle yhteensä 6 619 kilometriä.

Ketkä lähtevät liikkeelle, kun maapallo kääntää kylkensä varjoon ja hämärä laskeutuu? Terästä aistisi ja selvitä ketkä yössä hiippailevat, kuka kikattaa savannilla tai kuka lehahtaa pääsi ylitse suomalaisen kesäyön vaaleudessa. Ketkä liikkuvat öisin?

Viime sunnuntaina Finlandia-talolla julkistettiin Vuoden luontokuva. Vuoden 2011 Luontokuvaksi valittiin salolaisen Kai Fagerströmin eläinkuva “Kettu”. Sitä ja muita menestyneitä kuvia voi tulla katsomaan heti tiistaina 18. lokakuuta Luonnontieteelliseen museoon.

Kahden satelliittilähettimellä varustetun kalasääsken kohtalot erosivat. Kainuulainen Eikka tapettiin Ukrainassa, mutta Jukka ylitti Välimeren ja lentää jo Libyan yllä.

Suomessa uhanalaisen valkoselkätikan pesimäkanta on kasvanut voimakkaasti viimeisten 15 vuoden aikana. 1990-luvun alun aallonpohjasta valkoselkätikan rummutus on jopa kolminkertaistunut. 1990-luvun alussa arvioitiin olevan 30-50 pesivää paria, mutta 2011 kanta on jo 130-180 pesivää paria.

– ensimmäisen kenttäkauden havaintoja esitellään ViherTek-messuilla 12.–14.10. Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia -tutkimushanke on mukana ViherTek 2011 -messuilla 12.- 14.10. Messukeskuksessa.

Syyslomaviikoilla museo tarjoaa monenlaista ohjelmaa koko perheelle. Tule kiertämään Luonnontieteellisen museon pysyviä näyttelyitä uusia Top10-tehtäviä tehden, osallistu työpajoihin tai kuuntele jännittäviä tietoiskuja!

Suomenlahdesta on löydetty jälleen uusi tulokas: sirokatkarapu (Palaemon elegans; ruotsiksi tigerstrimmig tångräka). Äyriäislajin luontainen esiintymisalue kattaa koko Skandinavian länsi- ja pohjoisrannikon ja laji on jo kauan kolkutellut Itämeren porteilla.

Jukka-sääksi lentää jälleen. Pälkäneläisen kalasääskikoiraan muuttoa päästään nyt seuraamaan kolmatta syksyä. Jukan jälkiä seurailee tänä syksynä myös vastikään lähettimen selkäänsä saanut kainuulainen Eikka.

Mehiläishaukka oli vielä muutamia vuosikymmeniä sitten yksi Suomen runsaslukuisimmista päiväpetolinnuista, mutta se on viime aikoina rajusti taantunut. Tähän johtaneita syitä ei kuitenkaan tarkkaan tunneta.