Tarjolla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus kurkistaa kasvimuseon kiviseinien sisään. Mitä kuninkaanlinnaksikin kaavaillussa rakennuksessa tapahtuu nykyään ja millaisen historian se kätkee seiniensä sisään?

Maamme tuntureiden yleiset lintulajit – kuten niittykirvinen, urpiainen tai Lapin satakieleksikin kutsuttu sinirinta – taantuvat voimakkaasti. Kantojen alamäen syytä voidaan toistaiseksi vain arvailla. Vahvin ehdokas syylliseksi on tällä hetkellä ilmastonmuutos.

Vihreä vyöhyke Tiedekulmassa 21.5.–3.6.

Miksi luonnon monimuotoisuudesta pitäisi kiinnostua? Onko Suomessakin kotoperäisiä lajeja, siis sellaisia, jotka ovat täällä kehittyneet? Miten niitä voisi suojella? Entä millaisena kiroileva siili näkee monimuotoisuuden? Tiistaina 22.5.

Pitäisikö kasvilajia kirittää ihmisvoimin pakenemaan huonoksi käyvästä paikasta parempaan? Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan kiistanalaisesta aiheesta Helsingin yliopiston Tiedekulmaan ke 16.5. klo 12–17.

Helsingin yliopiston Tiedekulmaan rakennetaan pala aitoa viherkattoa maanantaina 14. toukokuuta. Kattoa voi käydä katsomassa ja varovasti silittämässä siitä eteenpäin seuraavan kolmen viikon ajan. Tarjolla on myös tietoa viherkatoista ja mahdollisuus unelmoida itselleen ihana viherkatto.

Mehiläishaukkojen satelliittiseuranta on paljastanut, että linnut välttelevät viimeiseen asti Välimeren ylitystä. Ne lentävät kotia kohti saapuessaan Afrikassa jopa tuhansia kilometrejä ylimääräistä kiertääkseen meren sen itäpuolitse Siinain niemimaan ja Israelin kautta.

Hurjan näköinen japanilainen luurankokatka havaittiin ensimmäistä kertaa Itämeren rajavesillä kesällä 2011. Nähtäväksi jää, jatkuuko kummituskatkaksikin kutsutun äyriäisen maailmanvalloitus myös lähimereemme.

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on avoinna jälleen 2.5. 

Finlands miljöcentral och Naturhistoriska centralmuseet informerar