Rauhallinen talvipäivän ruokailutuokio piharuokinnalla keskeytyy ja pihapiirin tiaiset alkavat yhtäkkiä kitistä voimakkaasti. Ne ovat äkänneet varpuspöllön ja varoittavat tästä aktiivisesti.

Levänluhdan rautakautinen vesikalmisto löydettiin yli sata vuotta sitten. Helsingin yliopiston tutkijat ryhtyvät jälleen selvittämään eteläpohjalaisen suohaudan vainajien alkuperää ja poikkeuksellista hautaustapaa.

Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa on marraskuun aikana harvennettu puiden oksistoa sekä poistettu kaikkein huonokuntoisimpia puuvanhuksia. Tärkeistä kasveista otetaan lisäysmateriaalia ennen kaatoa.

Luonnontieteellinen museo äänestettiin pääkaupungin parhaaksi perhematkakohteeksi Best of Helsinki -kilpailussa. Pitkäjänteinen työ palkittiin, kun Luonnontieteellinen museo voitti Best of Helsinki Family Resort & Fun -sarjan.

Kesällä 2011 lähetinrepun selkäänsä saanut mehiläishaukka on asettunut talvehtimaan Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan kauemmaksi kuin yksikään sen tunnettu lajitoveri tähän mennessä. Annikaksi nimetty naaras on osa suomalaisten mehiläishaukkojen seurantaprojektia.

Suomalaiset vesilinnut jäävät syksyllä yhä pidemmäksi aikaa maahamme. Merihanhi ja tukkasotka ovat tuoreen tutkimuksen mukaan viivästyttäneet syysmuuttoaan jopa kuukauden. Tutkimus julkaistiin vastikään Journal of Ornithology-tiedesarjassa.

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kustantama Suomen jäkäläopas voitti torstaina Tieto-Finlandia -palkinnon. Teos on museon asiantuntijoiden vuosien työn tulos. Voittajan valitsi tänä vuonna professori Alf Rehn.

Luonnontieteellisen museon maksuton yleisöluento to 24.11. tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kuulla, kuinka pala afrikkalaista savannia siirtyi Suomeen ja millaisiin seikkailuihin matkalaiset joutuivat.

Merimetso on runsastunut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomen rannikkoalueilla. Tuore tutkimus Hangon ja Raaseporin merialueelta ei kuitenkaan löytänyt näyttöä, että merimetsokanta olisi verottanut merkittävästi taloudellisesti arvokkaan ahvenen kantoja.

Mongoliasta löydetty fossiili paljastui suomalaistutkimuksessa aiemmin tuntemattomaksi alkukantaiseksi varaaniksi. Aino Tuomola Luonnontieteellisestä keskusmuseosta kuvasi pro gradu-tutkielmassaan tuon historiallisen liskolajin.