Uusimman arvioinnin mukaan joka kymmenes lajimme on uhanalainen ja melkein joka neljäs silmälläpidettävä eli vaarassa taantua uhanalaiseksi. Vuonna 2008 arvioidusta 73 metsäluontotyypistä peräti 51 on uhanalaisia.

Luolakarhujen sukupuutolle 24 000 vuotta on esitetty monia selityksiä. Helsingin yliopiston tutkijaryhmä otti käyttöönsä hammaslääkäreiden suosiman laitteiston ja ryhtyi etsimään vastausta karhujen hampaista.

Kultasakaali saapui Luonnontieteelliseen museoon, jossa se sijoitettiin ilmastonmuutosnäyttelyn alkumetreille. Lienee enää ajan kysymys, milloin ensimmäiset elävät sakaalit kävelevät Suomeen joko Karjalankannasta pitkin tai Laatokan takaa koukaten.

Kansainvälinen tutkimus paljastaa, että Euroopan Unionin lintudirektiivin perusteella suojellut alueet ja maatalouden ympäristötuet edistävät linnustonsuojelua.

Laura  Merzin  eläinaiheinen  kuvitusnäyttely  on  toinen  Kuvittajat  ry:n  ja  Luomuksen kuratoimasta kuvitusnäyttelysarjasta.  Merzin  teokset  ovat  esillä  Helsingin  Luonnontieteellisen  museon kahvilassa  16.8–16.10.2016.  

Merkittävimmistä riistasorsista sinisorsan pesimäkanta runsastui 13 ja tavin 11 prosenttia viime vuodesta.

Suomalaisten sanotaan olevan metsäkansaa. Metsistä tiedetään kuitenkin edelleen vähän, ja valtaosa lajeista lymyää suojassa ihmisten katseilta. Sammalten kätköissä ja lahopuiden kuorten alla elävät hiljaiset, monille tuntemattomat eliöt.

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha ja kahvila KesäKapusiini ovat avoinna aina syyskuun loppuun asti, tiistaista sunnuntaihin klo 11–18. Tervetuloa!

Jo 150 vuotta on tiedetty, että jäkälä muodostuu kahdesta osakkaasta: sienestä ja levästä. Science julkaisi äskettäin jäkälätutkimusta ravistuttavan uutisen: kahden sijasta jäkälä onkin kolmen kauppa.

Mikä fiilis? Tulitteko treffeille? Kenet kohtaat Arfikan yössä? – Valitse aulasta reittiopas ja lähde fiilistelyretkelle museon näyttelyihin. Tai nappaa mukaan TOP10-tehtäväkartta ja kokeile löydätkö kaikki kartan kymmenen kohdetta ja saatko ratkaistua tehtävät.