Helsingin yliopistossa on selvitetty ensimmäistä kertaa Suomessa nisäkkään koko perimä. Saimaannorpan (Pusa hispida saimensis) poikkeuksellisen historian ansiosta tiedemaailma saa käyttöönsä ainutlaatuisen aineiston.

Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa lintuharrastajien havainnot vahvistivat, että 26 yleistä suomalaista lintulajia on aikaistanut pesintänsä aloittamista viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana.

Tuore suomalainen tutkimus osoittaa, että muutokset lintuyhteisöissä ovat yhtä nopeita luonnonsuojelualueiden sisällä kuin niiden ulkopuolella.

Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ihmisen aiheuttamat muutokset elinympäristöissä – ilmastonmuutos mukaan lukien – vaikuttavat talvehtivien lintujen kantoihin. Suomen aineiston ovat keränneet vapaaehtoiset laskijat, talvilintujen laskentakausi käynnistyy jälleen 1. marraskuuta

Suomen rengastusatlas I–II palkittiin tänään esimerkillisestä työstä tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla.

Luonnontieteellinen museo on budjettileikkauksista johtuvan henkilöstöpulan vuoksi kiinni lokakuussa tiistaisin, myös huippusuositun syyslomaviikon aikana.

Haisuseitikki, äikävalmuska ja maksamaljakas – kekseliäitä pilkkanimiä vai syksyisten metsiemme herkkuja?

Uusimman arvioinnin mukaan joka kymmenes lajimme on uhanalainen ja melkein joka neljäs silmälläpidettävä eli vaarassa taantua uhanalaiseksi. Vuonna 2008 arvioidusta 73 metsäluontotyypistä peräti 51 on uhanalaisia.

Luolakarhujen sukupuutolle 24 000 vuotta on esitetty monia selityksiä. Helsingin yliopiston tutkijaryhmä otti käyttöönsä hammaslääkäreiden suosiman laitteiston ja ryhtyi etsimään vastausta karhujen hampaista.

Kultasakaali saapui Luonnontieteelliseen museoon, jossa se sijoitettiin ilmastonmuutosnäyttelyn alkumetreille. Lienee enää ajan kysymys, milloin ensimmäiset elävät sakaalit kävelevät Suomeen joko Karjalankannasta pitkin tai Laatokan takaa koukaten.