LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Asuuko vintilläsi lepakoita? Auta keräämään tutkimusaineistoa

22.4.2020

Pohjanlepakko on Suomen yleisin lepakkolaji. Käsittele lepakoita aina hansikkain. Kuva: Anna Blomberg.Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja Turun yliopiston tutkijaryhmä tutkii lepakoiden ruokavaliota ulostepapanoista eristettävän DNA:n avulla. Ryhmä tutkii myös lepakoiden petojenvälttämiskäyttäytymistä. Tutkijat tarvitsevat nyt yleisön apua aineiston keräämisessä.

Papanapankin tarkoituksena on saada kerättyä lepakon papanoita kaikkialta Suomesta, jotta ruokavalion erot eri alueilla saadaan tutkimuksessa esiin. Lepakoiden pedonvälttämistä tutkitaan pääasiassa Etelä-Suomessa.

Lue ohjeet ja ilmoittaudu mukaan tutkimukseen.

Papanapankkitutkimus

Papananäytteiden keruuseen voi osallistua kuka tahansa, jonka lähiympäristössä on lepakoiden kesäyhdyskunta. Yhdyskunnan tuottamia papanoita kerätään kahden viikon välein pinsettien avulla. Kerääjä vie tutkimusryhmän lähettämät paperiset keräysarkit keräyspisteen alapuolelle mielellään silloin, kun lepakot ovat lähteneet saalistuslennolle, ja kerää arkit seuraavan yön aikana pois. Keräysvaiheessa on suotavaa, että lepakoita ei häiritä millään tavalla. Arkeilta on helppo kerätä päivän aikana pudonneet papanat pinseteillä koeputkiin. Kaikki koeputket lähetetään tutkimuskauden lopussa palautuskuoressa takaisin tutkijoille.

Pedonvälttämistutkimus

Tutkimuksessa selvitetään lepakoiden ja pöllöjen välisiä vuorovaikutussuhteita ja se on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Reagoivatko lepakot kuullessaan pedon, tässä tapauksessa lehtopöllön, ääntelyä? Lepakoiden kaikuluotausta äänitetään päiväpiilojen edustalla kesäkuun ja heinäkuun toisella viikolla seitsemän päivän ajan iltaisin ja öisin. Äänityksen yhteydessä lepakoille soitetaan sekä uhkaavia (pöllön ääntelyä) että neutraaleja (klassista musiikkia) ääniä. Tutkimukseen toivotaan mukaan lepakkoyhdyskuntia erityisesti Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta, Kanta-Hämeestä ja Kymenlaaksosta.

Tutkimukset eivät edellytä lähikontaktia lepakoiden kanssa. Tutkimukseen osallistutaan keräämällä papanoita erikseen asetetuilta paperiarkeilta, ja/tai kiinnittämällä äänityslaitteistot yhdyskunnan poistumisaukon lähelle. Keräyspaketissa on kertakäyttöiset suojahanskat ja kasvomaskit jokaiselle keräyskerralle.

Yhteyshenkilöt

Papanapankki:

Kati Suominen, suunnittelija, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
BatLab Finland
kati.suominen@helsinki.fi
0443374010

Pedonvälttämistutkimus:

Miina Suutari
BatLab Finland
miina.suutari@helsinki.fi
0505123803

Avainsanat: 

TutkimusTiedoteLajitietoLuonnon seuranta