LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Tunturipöllö ja kuningaskalastaja ovat Suomen hurmaavimmat linnut

30.5.2023

Tuore tutkimus selvitti, mitkä lintulajit viehättävät ihmissilmää ja millaisia lajeja pidetään puolestaan ulkonäön perusteella vaatimattomina. Petolinnuista tai pienikokoisista ja värikkäistä lajeista pidettiin eniten.

Suomen kymmenestä viehättävimmäistä lajista puolet on petolintuja ja näistä peräti neljä pöllöjä. Korkeimmat pisteet sai lumivalkea tunturipöllö (Bubo scandiacus), joka on myös kansainvälisesti pidetyin pöllö. (Image: David Syzdek, CC BY-SA 2.0 via Wikimedia Commons)

Herättääkö tiettyjen lintulajien näkeminen sinussa erityistä ällistystä tai ihastusta? Millainen lintu on sinusta “WAU!” ja millainen on “blaah”? Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tutkijat halusivat selvittää tämän kansalaistieteen avulla. Lintujen valokuviin ja kansalaisten tykkäyksiin perustuvan Iratebirds sovelluksen avulla kerättiin maailmanlaajuisesti ihmisten arvioita lintujen ulkonäöstä.

Tutkimus pisteytti asteikolla 1–10 ulkonäön viehättävyyden lähes kaikille maailman yli 10 000 lintulajille.

Suomessa säännöllisesti esiintyvien lintulajien osalta esille nousi useita erinäköisiä viehättäviä lintuja.

– Suomen kymmenestä viehättävimmäistä lajista puolet on petolintuja ja näistä peräti neljä pöllöjä. Korkeimmat pisteet sai lumivalkea tunturipöllö, joka on myös kansainvälisesti pidetyin pöllö, kertoo väitöskirjatutkija Anna Haukka Luomuksesta.

Pöllöjen, haukkojen ja kotkien lisäksi korkeita pisteitä saivat myös pienikokoiset ja usein värikkäät lintulajit. Kaikkia maailman lintuja tarkasteltaessa kärkijoukkoon nousee huomattavasti petolintuja enemmän kirkasvärisiä lintuja, joita on maailmanlaajuisesti paljon runsaammin kuin pohjoisilla leveysasteilla.

Suomalaisista linnuista suuri osa on ruskean, mustan, harmaan ja valkoisen sävyisiä, mutta mukaan mahtuu myös korkeita viehättävyyspisteitä saaneita värikkäitä lajeja.

– Korkeita pisteitä saaneita Suomessa pesiviä värikkäitä lintuja olivat muun muassa kuningaskalastaja, sinirinta ja tilhi. Pienistä linnuista myös nappisilmäinen ja pitkäpyrstöinen pyrstötiainen on erityisen pidetty, Anna Haukka kertoo.

Lintujen ulkonäöllä on merkitystä kestävään luonnonsuojeluun

Tutkimuksessa julkaistiin ensimmäinen maailmanlaajuinen avoimesti saatavilla oleva tietokanta lintujen ulkonäön viehätysvoimasta ihmisten silmissä. Kiinnostavien anekdoottien lisäksi tietokannalla on runsaasti mahdollisia tutkimussovelluksia liittyen muun muassa siihen, mikä rooli lintujen ulkonäöllä on niiden saamassa luonnonsuojelun huomiossa. Lintujen tarkkailun tiedetään olevan ihmisille hyvinvointia tuova harrastus, mutta viehättävimpiä lintuja voidaan myös häiritä herkemmin luontoturismissa.

– Toisaalta esimerkiksi laittoman lemmikkikaupan kohteeksi voi päätyä lintuja osittain niiden viehättävän ulkonäön vuoksi. Tällöin ulkonäkö voi olla myös uhka luonnonvaraisille linnuille, Anna Haukka selittää.

Tutkimus toteutettiin Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Helsingin yliopistossa ja tulokset on julkaistu Scientific Data -tiedesarjassa. Tuhannet ihmiset ympäri maailmaa osallistuivat lintujen viehättävyyden arviointiin. Kansainvälisyyden kasvattamiseksi sovellus käännettiin yhteensä kahdellekymmenelle kielelle.

Kymmenen kärki Suomessa

Suomessa esiintyvät linnut, jotka saivat korkeimmat ulkonäköpisteet asteikolla 1-10.

 

Tunturipöllö 8.02

Kuningaskalastaja 7.66

Viirupöllö 7.61

Suopöllö 7.49

Maakotka 7.47

Viiksitimali 7.46

Tilhi 7.37

Pyrstötiainen 7.35

Sinirinta 7.34

Hiiripöllö 7.33

 

Kuningaskalastaja on Suomen toiseksi hurmaavin lintu. Kuva Flavio Felici.

Alkuperäinen julkaisu

Haukka, A., Lehikoinen, A., Mammola, S. et al. The iratebirds Citizen Science Project: a Dataset on Birds’ Visual Aesthetic Attractiveness to Humans. Sci Data 10, 297 (2023). https://doi.org/10.1038/s41597-023-02169-0

Lisätietoja

Väitöskirjatutkija Anna Haukka, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomus, anna.haukka@helsinki.fi
Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomus, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
Vieraileva tutkija, Andrea Santangeli, andrea.santangeli@helsinki.fi

Avainsanat: 

UutisetTutkimusTiedeuutisetLajitietoSuomen luontoEläintiede